Oikoradan Kytömaan liittymän vaiheet

Kerava-Lahti oikoradan eteläinen liittymä Kytömaalla 32 km Helsingistä

Painamalla tästä pääset selaamaan kuvia

Yleissuunnitelma vuodelta 1998

Kartta Kerava-Lahti oikoradan Kytömaan alueesta. Huomaa, että pohjoinen on suunnilleen oikealla >>.

    Kytömaan sillan tekniikkaa

  
Oikorataa Lahdesta etelään tultaessa ylitetään päärata ennen Keravaa pitkää kaarevaa Kytömaan siltaa pitkin. Tämä 543 metriä pitkä silta on ollut erittäin vaativa rakennuskohde, koska ensinnäkin maaperä on pehmeätä savea ja toiseksi silta kaartaa sekä vaaka- että pystysuunnassa. Kytömaan silta on esijännitetty teräsbetoninen, 12-aukkoinen kaukalopalkkisilta, jonka suurin aukko on 58 metriä.

   Kytömaan risteyssiltaa suunniteltaessa oli yleissuunnitelmassa mukana sekä ali- että ylikulkuvaihtoehdot. Päätöksen teon helpottamiseksi teetettiin alueesta kolmiulotteinen maastomalli (Viasys Oy), jossa pystyi liikkumaan ja jonka perusteella Kytömaan alueen asukkaat varmistuivat, ettei ylikulkusilta ratkaisukaan aivan huono ollut. Maastomallin tekoa helpotti se, että oikoradan rakentamisen suunnittelun pohjaksi oli aikaisemmin päätetty tehdä laserskannattu karttapohja.

  Kytömaalla vaikeaksi ongelmaksi tuli siltaratkaisun löytäminen, jolla saataisiin ratapenkereitä pari metriä alemmas kuin perinteisessä jatkuvassa jännitetyssä kotelopalkkisillassa.

  Siihenkin löytyi ratkaisu uudenlaisella kaukalosillalla. Sillan vinoudesta johtuen Helsinki-Tampere pääradan ylittävän jänteen pituudeksi tuli 58 m. Rakenne on teräsbetonia ja betonimäärä on 14 000 kuutiota. Siltasuunnitelman teki V-P Pulliainen JP-Transplan Oy:stä, mutta sen syntyyn vaikutti myös tilaajan edustajat teaminä. Sillan urakoija on ollut YIT.

  Kytömaan silta on suunniteltu 35 tonnin akselipainoille. Sillan rakennepaksuudeksi tuli kv - 1.4 m, kun kotelopalkin paksuus olisi ollut kv - 3.5… 4.0 m radan tukikerros huomioituna.

  Sillan perustuksissa käytettiin lyöntipaaluja noin 7 kilometriä ja koko Kytömaan työmaalla yli 30 kilometriä.



  Pitkillä silloilla tarvitaan kiskojen ja sillan kannen lämpölaajenemisten vuoksi kalliit kiskonliikuntalaitteet. Tällaisia pitkiä siltoja ovat Kytömaan pääradan ylittävä yksiraiteinen kaareva 543 metriä pitkä silta  ja Luhdanmäen 530 metriä pitkä 2-raiteinen silta, joka ylittää Porvoonjoen yläjuoksun. Ratasiltojen suunnittelun ohjeessa todetaan, että jos sillan pituus on yli 100 m, ja sen lämpöliike jarruvoimien kanssa ylittää 50 mm, tulee raide varustaa kiskon liikuntalaitteella. Tällaisen laitteen elinkaari hinta on n. 400 000 €.

  Koko siltaurakan kohteen urakkasumma on ollut 9,5 miljoonaa euroa ja silta valmistui heinäkuun lopussa 2005.

  RautatieTEKNIIKKA  2/2005 -lehdessä ollutta artikkelia on osin edellä lainattu. Artikkeli löytyy kokonaisena "Kerava-Lahti oikoradan innovaatioista". Toinen artikkeli oikoradan tekniikasta "Oikorata Kerava–Lahti - Taustaa, tekniikkaa ja toteutusaikataulut"


Pendolino viuhahtaa

[Kytomaan_vaiheet kuvasto]  [Etusivulle]  [Artikkelit]  [Linkit]  [Muut kuvastot]

Tätä sivua on viimeksi päivitetty 19.07.2005