Tekniikka ja Talous  4.5.2006


[Etusivu]    [Artikkelit]   [Pendolinoista]   [Kuvastot]    [Linkit]

Pendolinot pidetään kunnossa läppärillä


Turun varikko huoltaa Suomen Pendolinot.

   Oulu tänään kello 4.45. Pendolino lähtee kohti Helsinkiä. Perillä 10.30, siivous ja ravintolan lastaus. Kohti Turkua kello 11.09, Turussa siivous. Takaisin Helsinkiin kello 14.02, perillä taas siivous ja ravintolan lastaus. Turkuun kello 17.09 ja varikolle 2 500 kilometrin tarkastukseen.

Yöllä Pendolino-junaan tehdään ennakkohuollot, vikakorjaukset ja kytkentätestit. Vessat imaistaan tyhjiksi ja vesi- ja hiekkasäiliöt täytetään. Hiekka parantaa pyörien kitkaa, sillä liukkailla tai märillä kiskoilla pyörät sutivat tyhjää ja teho laskee.

VR:n kunnossapitoyksikkö sopeuttaa toimintansa junien ajoihin. Korjauksien pääpaino on yöajassa, jolloin suurin osa junista seisoo. Turun varikko huoltaa yhdessä Helsingin varikon kanssa kaikki 18 pendolinoa. Turussa keskitytään isoihin huoltoihin.

"Täällä on kymmenen vuoden kokemus Pendolinoista, nehän tulivat ensimmäiseksi Turun reitille", sanoo varikon päällikkö Sauli Takala.

Konepajojen tarve vähentynyt

Käsitys junien kunnossapidosta, jossa hitsikipinät lentelevät ja öljy tuhrii kädet, murtuu, kun käy Turun varikolla. Tärkein työkalu on kannettava tietokone, jonka avulla selvitetään esimerkiksi järjestelmän ilmoittamat viat.

Pendolinoa huolletaan tietokoneella

"Kun vika saadaan paikannetuksi, irrotetaan vikaantunut komponentti tai jopa koko moduuli ja vaihdetaan se. Irrotetut yksiköt menevät usein valmistajalle huollettavaksi", Takala kuvaa.

Moduuliajattelun vuoksi monet huoltotyöt ovat siirtyneet konepajoilta varikoille. Esimerkiksi 1,2 miljoonan kilometrin huolto, johon ensimmäiset Pendolinot ovat jo yltäneet, on aiemmin ollut VR:n konepajan heiniä.
 


"Nykyään junat ovat alumiinirakenteisia eikä runkoihin liittyvää korjaustyötä juurikaan ole."

Pendolinon alustan tarkastusta

Junan alusta kävellään läpi 2500 kilometrin välein. Orvokki Intonen ja Ritva Miesperä tarkastavat Pendolinon alustaa ja pyöriä.

Turun varikko on myös ainoa varikko, jossa tehdään telinvaihtoja.

Tuotannonohjaus apuna

Suurin osa Pendolinon järjestelmistä on kahdennettuja, eli vian tullessa rinnakkaisjärjestelmä pitää toimintaa yllä. Junien tietojärjestelmä lähettää tiedon viasta varikolle.

"Mitä nopeammin pääsemme kiinni vian korjaamiseen, sitä parempi. Usein se tapahtuu ennen kuin matkustajat huomaavat mitään", Takala sanoo.

Kunnossapidon kokonaisuutta hallitaan tuotannonohjausjärjestelmän avulla. Yön työt suunnitellaan päivällä. Apuna ovat viivakoodit, jotka auttavat tiedonkeruussa.

Pendolinojen kunnossapito nojaa paljolti rutiineihin. Tiedot huoltotarpeesta siirtyvät automaattisesti työjonoon, kun junille kertyy ajokilometrejä.

"Nämähän ovat teknisesti aivan eri luokkaa kuin muut junat", sanoo kalustolajivastaava Kai Nevalainen.

Pendolinon valmistajalaatta 7104

Pendolinolla numero 4 on ajettu 1.2 miljoonaa kilometriä vuodesta 2001. Alstomin Italian Saviglianossa valmistaman junan  7x04 ensimmäinen vaunu on numeroltaan 7104.

  Luotettavuus on parantunut

Kunnossapitoa tehdään yhteispelinä junien toimittajan Alstomin kanssa. Yhteistyö on välttämätöntä, sillä viimeisin Pendolino tuli Suomeen tammikuussa ja puolet junista ovat vielä takuun alaisia.

"Alstomin miehet voivat tehdä samaan aikaan muutostöitä kun me teemme muuta kunnossapitoa. Saamme myös tukea isoissa huolloissa Alstomilta", Nevalainen kertoo.

Muutostöitä on riittänyt, sillä Suomen olot ovat Pendolinoille raskaat. Takalan mukaan pahimmista ongelmista on jo päästy, vaikkei luotettavuus vieläkään ole sitä luokkaa kuin pitäisi.

"Jos katsotaan ajettuja kilometrejä, niin on tapahtunut huomattavaa kehitystä parempaan", Nevalainen muistuttaa.

Harvoin kunnossapitäjä saa kuitenkaan kiitosta. "Kunnossapitäjän roolihan on sellainen, ettei meitä kehuta. Jos ei tule valituksia, niin voidaan olla tyytyväisiä."

Kaksinajo on edelleen vaikeaa

Eniten ongelmia aiheuttaa kaksinajo. Kaksinajossa kaksi Pendolinoa, joista toinen tulee esimerkiksi Seinäjoelta ja toinen Jyväskylästä, yhdistetään viimeiselle rataosuudelle Helsinkiin.

Pendolinossa ei ole erillistä veturia, vaan kuusivaunuinen juna on kokonaisuus. Junan molemmissa päissä on ohjaamo, joten junaa ei tarvitse pääteasemilla kääntää. Toisaalta, jos yksi vaunu on rikki, koko juna seisoo.

"Kaksinajo on paljon muutakin kuin fyysinen kytkentä. Junat pitää saada juttelemaan keskenään", Takala kuvaa.

Jos junien tietojärjestelmät eivät yhdisty, junat joudutaan ajamaan peräkanaa Helsinkiin. Turvavälin takia tämä tarkoittaa taaemman junan myöhästymistä.

"Kytkennät onnistuvat 95-prosenttisesti. Mutta viisi prosenttia on liikaa. Meidän pitää yltää parempaan."

Eeva Törmänen, Tekniikka ja Talous, 4.5.2006

[Etusivu]    [Artikkelit]   [Pendolinoista]   [Kuvastot]    [Linkit]

Tämä sivu on julkaistu Tekniikka ja Talous -lehdessä 4.5.2006. Lehti on osa Talentum-konsernia.