Pendolino tulee vielä !

[Etusivulle]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]


 AAMULEHTI  15.12.2006


  Nopea junaliikenne on pannut vauhtia Tampereen ja Turun kehittymiseen: katsokaa vaikka Tullin ja Kupittaan alueiden vilkastumista. Pendolino kalusto on kuluneen syksyn myöhästelyistään huolimatta tarpeellinen ja perusteltu hankinta. Uudenaikaista junaa tarvitaan vastakin Suomen menestystarinan rakentajana, kirjoittaa Pekka Söderling.

Marraskuun lopussa Suomen Pendolino-liikenne täytti kymmenen vuotta. Aamulehden arvostettu pakinoitsija Matti Pitko kommentoi syntymäpäivää toteamalla, että merkkipäivän johdosta Pendolinot seisahtuvat tavalliseen tapaansa puoleksi tunniksi eri puolilla rataverkkoa. Oivaltavasti sanottu. Tosin onneksi juuri merkkipäivänä näitä seisahduksia ei sattunut. Syksyn mittaan niitä sen sijaan on ollut enemmän kuin tarpeeksi.

Näistä rautatieliikenteen ajankohtaisista ongelmista totean tässä vain, että täsmällisyys on ollut luvattoman heikkoa ja syitä on ollut useita - niin kalustoon kuin rataan liittyviä. Julkisuudessa asiasta on kerrottu kaikki olennainen.

Koska kritiikin kärki on kohdistunut nopeajunaliikenteeseen ja siinä käytettävään Pendolino-kalustoon, on syytä pohdiskella, onko Suomen nopeajunahanke ollut hyvä juttu vai huono juttu.

Nopeajunahankkeen alkusanat kirjattiin 28.2.1990 julkaistuun strategiapaperiin VR 2012, jonka oli allekirjoittanut silloisen liikelaitos VR:n pääjohtaja Eino Saarinen. Vuosi 2012 tuli linjapaperin nimeen siksi, että silloin tulee kuluneeksi 150 vuotta rautatieliikenteen aloittamisesta Suomessa.

VR 2012 -julkaisussa todetaan: "Länsi-Euroopassa ympäristö- ja liikenneongelmat ovat käynnistäneet laajamittaisen rautateiden kehittämisohjelman, johon panostetaan arviolta noin 600 miljardia markkaa (129 miljardia euroa). Tämä on vahva osoitus rautateiden uudesta tulemisesta. Sama kehitys on alkamassa Suomessakin. Menestyksellinen liikenne- ja aluepolitiikan hoito vaatii nopeaa ja hyvin palvelevaa rautatieverkkoa."

Ja kehitys alkoi. Liikelaitos VR yhtiöitettiin 1995. VR Osakeyhtiöstä tuli liikennöitsijä, ja rataverkon omistus ja hallinta siirrettiin liikenne- ja viestintäministeriön alaiselle Ratahallintokeskukselle.

"Kaupunkikeskusten väliseen liikenteeseen kehitetään putkimaisia, molemmista päistä ajettavia sähköjunayksiköitä, joilla toteutetaan tiheä ja tehokas liikennöinti alhaisin käyttökustannuksin. Kaarrenopeuksien nostamiseksi hyödynnetään kallistuvakoritekniikkaa mikäli muista maista saadut kokemukset osoittautuvat hyviksi."

Pendolino Helsingin asemalla

Näistä VR 2012:n syntysanoista alkoi yksi Suomen rautatiehistorian suurimmista kalustohankintaprojekteista. Nyt VR omistaa 18 Pendolinoa (hinta 13 miljoonaa euroa kappaleelta). Syyskuun alussa avatun Kerava-Lahti-rataosan myötä toteutetussa aikataulu- uudistuksessa koko kalusto otettiin liikenteen käyttöön, ja nopea junatarjontaa laajennettiin koko päärataverkolle Ouluun asti.

Syksyn liikennehäiriöiden jälkeen yleisöpalautteessa on korostunut kaksi viestiä. Koko nopeat junat ideaa on kuvattu Suomessa virheeksi, ja toisaalta on vaadittu kilpailun avaamista ongelmien ratkaisemiseksi.

Pendolinon arvioimisessa auttaa palaaminen rautateiden alkuvaiheeseen. Historia osoittaa, että rataverkon synty ohjasi voimakkaasti asutuksen ja teollisuuden sijoittumista Suomessa. Rautatieliikenteen vaikutus kaupungistumiseen on kiistaton. Kaupungistumisesta seurasi monia asioita, jotka kaikki yhdessä johtivat maassamme sivistyksen ja kilpailukyvyn kasvuun ja leviämiseen.

Kymmenen vuotta nopeajunaliikennettä on lyhyt aika tehdä luotettavia johtopäätöksiä sen merkityksestä. Silti voidaan kysyä, onko nopean junan liikenteellä samantapaisia vaikutuksia kuin aikanaan rautatieliikenteen käynnistymisellä.

Suomen yhteiskuntarakenne on voimakkaasti keskittymässä. Helsinki-keskeisyys kasvaa. Yhteydet aluekeskuksista pääkaupunkiin tulevat yhä tärkeämmiksi. Elää ja menestyä voi muuallakin kuin Helsingissä.

Todisteina tästä ovat erityisesti Turun Kupittaan ja Tampereen Tullin alueet. Tampereen vuosikymmeniä uinuneen, nuhjuisen aseman ja Tullin alueen kehitys on lähtenyt voimakkaasti liikkeelle. Niin vaikeaa kuin tamperelaisille onkin Turkua kehua, kannattaa poiketa Kupittaan aseman läheisyydessä. Saattaa olla yllätys havaita, millaiseksi liike- ja tiedekeskukseksi alue on muuttunut muutamassa vuodessa.

Muuallakin Suomessa hyvien junayhteyksien läheisyyteen hakeutuu korkean tietotaidon, kulttuurin ja koulutuksen toimijoita. Näiden toimijoiden sijoittumispäätöksiin vaikuttavat Pendolino-liikenteen mahdollistamat nopeat yhteydet.

Etelä-Suomen Sanomat Netlari

  Tampereen sijainti ja rataverkon muoto tarjoavat pirkanmaalaisille ylivertaiset junayhteydet koko maahan. Tampere on Suomen kaukojunaliikenteen vilkkain risteysasema. Tampereelta on 156 päivittäistä kaukojunavuoroa eri puolille Suomea, niistä 74 Tampere - Helsinki- välillä (19 Pendolino-vuoroa). Tampere - Helsinki on Suomen yhteysväleistä ylivoimaisesti vilkkain: sillä tehdään 1,2 miljoonaa matkaa vuodessa. Matkustus kasvaa tänäkin vuonna varsin hyvää vauhtia.

Seuraava askel nopean junaliikenteen laajentamiseksi on otettu. Marraskuun lopulla Venäjän presidentti Vladimir Putinin vierailun yhteydessä allekirjoitettiin sopimus suomalais-venäläisestä kalustoyhtiöstä. Se hankkii nopean liikenteen yksiköitä, joilla Helsinki - Pietari- junamatka taittuu noin kolmessa tunnissa. Tampereelta Pietariin matka kestänee nelisen tuntia.

Jos kalustoa hankitaan suunnitellut neljästä kuuteen junayksikköä, se merkitsee jo niin tiheää tarjontaa, että Pietarissa voi helposti käydä päiväseltään ja perilläoloaikaa jää vielä kohtuullisesti.

Toivoa sopii, että uuden kalustoyhtiön aikanaan käyttöön hankkimat junat olisivat heti alusta toimintavarmoja.

VR on hankkinut Pendolinot maailmanlaajuisesti kilpailuttaen. Niiden toimittaja on koko maailman mitassakin suuri ja tunnettu yhtiö.

Lukuisat ulkomaiset kokemukset osoittavat, että uusien innovaatioiden käyttöönotto niin rautatieteknologiassa kuin liiketoiminta malleissakin on erittäin vaativa tehtävä. Suomessa elämme juuri tällaisen murrosvaiheen keskellä. Suomessa rautatieliikenne on perinteisesti ollut erittäin turvallista ja täsmällistä. On aivan varmaa, että hyväksyttävä täsmällisyystaso saavutetaan uudelleen.

Tampereen talousalue on maailman paras koneenrakennuksessa, ICT:ssa, terveysteknologiassa ja biotekniikassa. Menestyminen tarvitaan aina myös hyviä fyysisiä liikenneyhteyksiä.

Junan vahvuudet ovat kiistattomat: täsmällinen, turvallinen, nopea ja hyvät yhteydet muodostava junaliikenne luo osaltaan edellytyksiä kansakunnan menestymiselle. Tähän menestystarinaan on myös Pendolino-junalle varattu paikkansa.

Kirjoittaja on Helsingin kaukoliikennealueen aluepäällikkö VR Osakeyhtiössä. Hän toimii lisäksi VR Yhtymän Länsi-Suomen aluejohtajana ja Tampereen kauppakamarin aluesuunnittelu- ja liikennevaliokunnan puheenjohtajana.



[Pendolinot kuvasto]  [Etusivulle]  [Artikkelit]  [Linkit]  [Pendolinojutut]  [Pendolinotaulukko]

Tämä sivu on ollut Aamulehden kuukausinumerossa 15.12.2006