Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia 16.11.2004


[Etusivu]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]

PÄÄKAUPUNKISEUDULLE SUUNTAUTUVAN

PENDELÖINNIN MERKITYS KASVAA

Tutkija Juha Kokkonen
Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia

Pendelöinnillä tarkoitetaan kunnan rajat ylittävää työssäkäyntiä. Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen) on merkittävin maakunnan ulkopuolinen työssäkäyntialue päijäthämäläisille.

 Vuoden 2001 lopussa pääkaupunki seudulla työskenteli runsaat 3 200 noin 7 000:sta maakunnan ulkopuolella työskentelevästä. Päijät-Hämeestä kävi noin 1 700 ihmistä enemmän muualla töissä kuin muualta puolestaan maakunnassa. Päijäthämäläisten pendelöinnin laajuutta tarkasteltaessa täytyy kuitenkin muistaa, että tilastojen mukaan yli 90 % päijäthämäläisistä työskentelee pääsääntöisesti kotimaakunnassaan ja heistäkin suurin osa kotikunnassaan. Pendelöinnin tilastointiin tosin liittyy toimialakohtaisia luotettavuusongelmia, koska työvoiman vuokrausyritysten kirjoilla olevien ja liikkuvissa ammateissa (kuten rakennustyöt) toimivien fyysiseksi sijainniksi on käytännössä määriteltävä toimipaikan kotipaikka. Päijäthämäläisiä työskentelee pääkaupunkiseudulla eniten kaupan, palvelujen ja rahoitus- ym. toiminnan toimialoilla (yhteensä noin 65 % pääkaupunkiseudulla työskentelevistä päijäthämäläisistä). Toisaalta tilastot saattavat aliarvioida etenkin rakennusalalla työskentelevien päijäthämäläisten määrää.

Pendelöijät hyvin ansaitsevia Päijäthämäläisiä pendelöijiä käsittelevän tutkimuksen mukaan selkeä enemmistö (60–70 %) maakunnan ulkopuolelle pendelöivistä on miehiä. Lähes 80 % pendelöijistä elää parisuhteessa, kotona asuvia lapsia on noin puolella heistä. Pendelöijien keski-ikä on 43–44 vuotta. Keskimääräiset kuukausiansiot ovat korkeammat pääkaupunkiseudulla työssäkäyvillä (3000 – 3100 euroa) kuin muilla pitkiä työmatkoja tekevillä päijäthämäläisillä, johtavassa asemassa työskenteleviä ja toimihenkilöitä on myös enemmän pääkaupunkiseudulla työssäkäyvien joukossa.

 Pääkaupunkiseudulla pendelöivät ylittävät selvästi keskimääräisen kuukausiansiotason, joka on maassamme 2300 – 2400 euroa. Osittainen selittäjä tilanteeseen on myös se, että pääkaupunkiseudun palkkataso on ylipäätään korkeampi kuin muualla maassa. Päijät-Hämeen kannalta on tietysti hyvä asia, että muualla työskentelevät, usein hyvinkin ansaitsevat, ihmiset maksavat kunnallisveronsa alueelle. He tuovat ostovoimaa Päijät-Hämeeseen ja tätä kautta myönteisiä kerrannaisvaikutuksia. Ilman mahdollisuutta pääkaupunkiseudulle suuntautuvaan pendelöintiin heidän olisi muutettava työn perässä tai he olisivat työttömiä.

Pendelöinti pääkaupunkiseudulle lisääntynee voimakkaasti Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV arvioi pääkaupunkiseudulle työnsä takia sukkuloivien määrän kasvavan vuoteen 2025 mennessä noin 70 % verrattuna 2000-luvun alun tilanteeseen. Pääkaupunkiseudulle sukkuloivia arvioidaan olevan vuonna 2025 yli 170 000. Mikäli YTV:n arviot pitävät paikkansa, saattaa Päijät-Hämeestä pääkaupunkiseudulle pendelöivien määrä vuosina 2000-2025 hyvinkin kaksin- tai jopa kolminkertaistua. Tämä merkitsisi, että Päijät-Hämeestä pendelöisi vuonna 2025 pääkaupunkiseudulle 6000 – 9000 ihmistä. Mutta miksi pendelöinti lisääntyisi Päijät-Hämeestä keskimääräistä enemmän? Itse asiassa pendelöinti Päijät-Hämeestä pääkaupunkiseudulle kasvoi jo 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla selvästi keskimääräisiä kasvulukuja voimakkaammin.

Vuonna 2006 valmistuvan Kerava-Lahti –oikoradan ja vuonna 2005 valmistuvan Lahti-Heinola –moottoritien myötä Lahden seudulla ollaan ajallisen etäisyyden suhteen ainakin samalla lähtöviivalla Hämeenlinnan seudun kanssa. Pendelöinti pääkaupunkiseudulle on Hämeenlinnan seudulta asukaslukuun suhteutettuna noin 30 % yleisempää kuin Lahden seudulta. Asumiskustannukset Lahden seudulla ovat yhä edullisia verrattaessa tilannetta pääkaupunkiseutuun. Päijät-Hämeessä toivotaan ja odotetaan yhä useampien pääkaupunkiseutulaisten muuttavan alueelle, vaikka heidän työpaikkansa pysyisivätkin pääkaupunkiseudulla.

2000-luvun alkuvuosina Uudeltamaalta kävi Päijät-Hämeessä päivittäin keskimäärin työssä noin 1600 henkilöä, pääkaupunkiseutulaisten osuus heistä oli noin 60 %. Tilastojen perusteella pääkaupunkiseutulaisia työskenteli eniten palvelujen, teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla (yhteensä yli 60 %), selkeästi suosituinta toimialaa ei ollut. Pääkaupunkiseutulaisten työssäkäynti Päijät-Hämeeseen on huomattavasti vähäisempää kuin toiseen suuntaan tapahtuva pendelöinti, joskin parantuvat liikenneyhteydet lisännevät etenkin pääkaupunkiseutulaisten satunnaista pendelöintiä (asiakaskäynnit, koulutuskeikat).


Pendelöinnin rasituksia on syytä vähentää

Lisääntyneen pendelöinnin avulla yritykset saavat käyttöönsä parasta mahdollista työvoimaa ja työntekijät itselleen sopivaa työtä tai ylipäätään työtä, mikä luo edellytyksiä tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvulle. Pitkiä työmatkoja liikkuvien, etenkin pääkaupunkiseudulla työssäkäyvien, ansiotaso onkin keskimääräistä korkeampi samoin kuin heidän koulutustasonsa. Pendelöinnillä on kuitenkin varjopuolensa. Vaikka pendelöinti voi toimia myönteisenä ajan ja paikkojen jakajana, se on usein myös rasittavaa. Siihen kuluu aikaa, joka on usein pois perheen kanssa vietetystä ajasta, muusta sosiaalisesta kanssakäymisestä ja harrastustoiminnasta. Pendelöinnistä aiheutuu henkilökohtaisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä kustannuksia. Pendelöinnin rasituksia olisi syytä pyrkiä vähentämään erityisesti sen takia, että pendelöijät jaksaisivat pysyä työelämässä pitkällä tähtäyksellä.

Hyvien julkisten kulkuyhteyksien avulla on mahdollista lieventää pendelöinnin rasituksia. Linja-autossa tai junassa on mahdollisuus hieman levähtää tai tehdä paperitöitä. Valitettavasti työpaikka tai asunto on harvoin pysäkin tai aseman vieressä, joten käytettäessä julkisia kulkuvälineitä joudutaan useimmiten turvautumaan vaihtoyhteyksiin ja vielä tämän lisäksi osa matkasta on kuljettava henkilöautolla tai jalan. Liikkuvissa ammateissa on käytännössä pakko turvautua henkilöautoon, eikä joka paikkaan pääse julkisilla kulkuvälineillä. Päijät-Hämeestä on hyvät linja-autoyhteydet ja kohtalaisen hyvät junayhteydet pääkaupunkiseudulle. Toisaalta yli 70 % pääkaupunkiseudulla työssäkäyvistä päijäthämäläisistä näyttää kulkevan työmatkansa henkilöautolla. Naiset käyttävät julkisia kulkuvälineitä miehiä useammin, mutta heistäkin enemmistö kulkee työmatkansa henkilöautolla. Tämä osoittaa sen, kuinka vaikeassa kilpailutilanteessa julkiset liikennevälineet ovat henkilöautoilun kanssa.

Kulkutavan valintaan keskeisesti vaikuttavia tekijöitä ovat matka-aika, vuorotarjonta, liityntä/jatkoyhteys mahdollisuudet ja matkalipun hinta. Vaihtoyhteydet tulisi saada entistä sujuvammiksi, jotta julkisilla liikennevälineillä matkustaminen nopeutuisi. Myös lippujen hinnoittelua ja työmatkaliikenteen tukiperusteita voisi olla syytä miettiä uudestaan. Ainakin osalla henkilöautolla pendelöivistä voi olla kovin kielteinen mielikuva julkisten liikenneyhteyksien rytmityksestä ja sujuvuudesta, ja todennäköisesti joukossa on sellaisia pendelöijiä, jotka eivät ole juuri tulleet miettineeksi edes muuta kulkuneuvoa kuin henkilöautoa. Joukkoliikenteen kehittämiselle aiheuttaa haasteita myös pääkaupunkiseudun uusien työpaikkojen syntyminen entistä useammin Helsingin ydinkeskustan ulkopuolelle.

Etätyön lisääminen on yksi keino vähentää pendelöinnin rasituksia ja samalla ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Kokoaikainen etätyö soveltuu hyvin harvoille, sen sijaan osittaista etätyötä voisi tehdä moni. Päijäthämäläisiä pendelöijiä käsittelevässä tutkimuksessa noin 30 % vastanneista pääkaupunkiseudulla työskentelevistä ilmoitti jo tekevänsä etätyötä, joskin tehdyn etätyön määrä vaihteli suuresti. Vastanneista 42 % arveli voivansa tehdä nykyisessä työssään kokonaisia etätyöpäiviä, joten käyttämätöntä etätyöpotentiaalia näyttäisi vielä olevan. Keskimäärin pendelöijät arvelivat voivansa tehdä etätyötä 6,5 päivää (mediaani 5 päivää) kuukaudessa.

Alueen omiakin työmarkkinoita on kehitettävä

Päijät-Hämeeseen olisi hyvä saada syntymään uusia työpaikkoja ja saada muutenkin monipuolistetuksi alueen työmarkkinoita, mikäli pääkaupunki seutulaisten toivotaan muuttavan alueelle suuremmin joukoin.


Työpaikkojen lukumäärä kasvoi Päijät-Hämeessä 2000-luvun alkuvuosina, mutta työpaikkaomavaraisuus kuitenkin laski, koska maakunnan työvoimaan kuuluvien määrä on kasvanut nopeammin kuin työpaikkojen määrä. Niissä tapauksissa, joissa yrityksen/organisaation toimintaa on keskitetty Lahden seudulle, näyttävät pääkaupunkiseutulaiset työntekijät olleen selvästi kiinnostuneempia Lahden seudulle muuttamisesta kuin toimihenkilöt ja johtavassa asemassa olevat. Tähän on osaltaan vaikuttanut se, että työntekijöillä ei ole yhtä hyviä mahdollisuuksia työaikajoustoihin kuin muilla henkilöstöryhmillä. Päijät-Hämeessä työskentelevien pääkaupunkiseutulaisten keskuudessa Päijät-Hämeeseen muuton esteet näyttävät tavallisimmin liittyvän perhesyihin ym. sosiaalisiin siteisiin. Erityisesti esteeksi on koettu vaikeudet löytää työtä aviopuolisolle. Toisaalta monet muutkin tekijät, kuten palvelutarjonta, harrastusmahdollisuudet, mielikuvat alueesta, vaikuttavat muuttohalukkuuteen. Edulliset asumiskustannukset ja viihtyisä asuinympäristö ovat toki jo sinällään houkuttelevia tekijöitä, mutta uusien työpaikkojen tarjoaminen olisi niiden ohella tärkeä muuttokynnystä alentava tekijä.

Päijät-Hämeen asema yritysten sijaintikohteena on parantunut ja paranee jatkossakin mm. Lahti–Kerava -oikoradan ja Lahti–Heinola -moottoritien myötä. Hyvät liikenneyhteydet huokeamman toimintaympäristön ääreen lisäävät Päijät-Hämeen houkuttelevuutta sijaintipaikkana. Eniten nopeista yhteyksistä hyötyvät Lahden seudulla valtakunnallista jakelua harjoittavat yritykset ja heidän alihankkijansa logistisella sektorilla. Panimo-, elintarvike- ja terästeollisuus ovat keskittäneet tai keskittämässä Lahden seudulle tuotantoaan, koska hyvä liikenteellinen saavutettavuus eri suuntiin on niiden toiminnalle tärkeää. Suunnittelutoimistoilla näyttää olevan kiinnostusta toiminnan laajentamiseen Lahden seudulle.

  Päijät-Häme on perinteisesti ollut pääkaupunkiseudun jälkeen maamme merkittävin ympäristöosaamisen keskittymä, mikä tarjoaa hyvät lähtökohdat tämän tyyppisen toiminnan edelleen vahvistamiseen. Valtion virastojen alueellistamisesta myös Päijät-Hämeen tulisi saada osansa. Päijät-Hämeessä on määrällisesti ja asukaslukuun suhteutettuna selvästi vähemmän valtion ja valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikkoja kuin lähimaakunnissa Satakunnassa, Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Jos verrataan tilannetta lähemmin rajanaapureihin Kanta-Hämeeseen ja Kymenlaaksoon, niin tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2002 lopussa Päijät-Hämeessä oli noin 2300 valtion ja runsaat 1300 valtioenemmistöisen osakeyhtiön työpaikkaa, kun Kanta-Hämeen osalta vastaavat luvut olivat 4800 ja 1750 sekä Kymenlaakson osalta 4000 ja 3000. Päijät-Hämeessä oli 1000 asukasta kohti 11,6 valtion työpaikkaa, kun niitä oli Kymenlaaksossa 22 ja Kanta-Hämeessä 29. Valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden palveluksessa olevia oli Päijät-Hämeessä 1000 asukasta kohti 6,7, kun heitä oli Kanta-Hämeessä 10,5 ja Kymenlaaksossa 16,1. Aluekehitys ei voi nojata valtion työpaikkoihin. Kuitenkin niillä on suhdanteita tasaavaa vaikutusta ja ne monipuolistavat alueen työmarkkinoita tarjoamalla työtilaisuuksia myös monien alojen akateemisesti koulutetuille.

Pendelöinti pääkaupunkiseudulle tuo vaurautta Päijät-Hämeeseen. Paranevista liikenneyhteyksistä huolimatta pendelöintiin kuluu aikaa ja se aiheuttaa rasituksia, joita on syytä lieventää, jotta pendelöijät jaksavat jatkossakin kulkea pitkiä työmatkoja. Päijät-Hämeeseen olisi syytä saada lisää työpaikkoja, mihin onkin hyvät edellytykset useilla toimialoilla. Päijät-Hämeen tulisi saada osansa myös valtion virastojen alueellistamisesta, mikä puolestaan osaltaan monipuolistaan alueen työpaikkatarjontaa. Työpaikkatarjonnan lisääntymisen ja monipuolistumisen myötä Päijät-Hämeen vetovoima asuinalueena entisestään kohenee.

Oiko ry vuosiseminaari Lahden kaupungintalolla
Kuva 1. Pendelöinti Päijät-Hämeen ja pääkaupunkiseudun välillä 2001.
Klikkaamalla kuvaa, pääset alkuperäiseen tutkimukseen


Oiko ry

  Lahden ja Helsingin väliä työnsä takia päivittäin matkustavat perustivat Oiko Ry yhdistyksen ajamaan pendelöijien etuja.

   Lisätietoja Oiko ry:stä ja jäseneksi liittymiskaavakkeen saa Internetistä osoitteesta:
 http://www.oiko.phnet.fi

[Etusivu]    [Artikkelit]   [Kuvastot]   [Linkit]


Voit lähettää VIIKKOUUTISET toimittajalle Kosti Aintilalle  sähköpostina palautetta.

Tämä sivu on julkaistu Lahden
VIIKKOUUTISET  -lehdessä 18.05.2005