Etelä-Suomen Sanomat, Vierailija-kynä 1.2.2006


[Etusivu]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]

Junamatkustamiseen tullut mutkia matkaan


Valtion ja kuntien omaisuus on suurelta osin myyty, ulkoistettu, yksityistetty tai muutettu osakeyhtiömuotoon. Näin on tapahtunut myös valtionrautateiden kohdalla. Laitos oli vielä runsaat kymmenen vuotta sitten eduskunnan käsissä, mutta nyt se on yhtiöitetty. VR:llä oli lakisääteinen kuljetusvelvollisuus ja vaikutti siltä, että jokaisen kunniallisen suomalaisen tehtävä oli pilkata rautatielaitoksen tappiollisuutta. Tehokkuutta haettiin lopettamalla pysäkkien ja seisakkeiden toiminta, myöhemmin myös rautatieasemien lukua ja kannattamattomia ratayhteyksiä lopetettiin.

  Kansalaiset saivat uuden aiheen marinaan palvelun heikentyessä - ja valtiotahan on mukava haukkua.

  Laitoksen taloutta on yritetty parantaa monin keinoin. Kiitotavaraliikenne on lakkautettu. Viime kesänä päättyi myös matkatavaroiden käsittelyjä kuljettaminen junissa. Samalla katosivat perinteelliset akku- tai moottorikäyttöiset asemakärryt junalaitureilta. Lahden asemalla muutoksia ei ole voinut havaita siksi, että asemaa saneerataan oikorataa varten.

  Muutosten myötä henkilö- ja kappaletavaraliikennettä on siirtynyt junista linja-autoihin. Asiaa on edistänyt maantieliikenteen ajonopeuksien kasvu ja autokannan teknisen mukavuuden paraneminen sekä se, että nykyaikaisessa linja-autossa on erittäin runsaasti tilaa matkatavaroiden kuljettamiseksi. Tavaraliikenteen kannalta linja-autoliikenne on todella vahvoilla siksi, että asemaverkko on koko maata kattava ja aikataulutettu joustavasti. On erittäin luultavaa, että alle 150 kilometrin matkoilla matkustajat valitsevat mieluummin linja-auton kuin junan, jos lippujen hintaero ei ole kohtuuton.

   VR-yhtiön kilpailuasemaa heikensi osaltaan muutama vuosi sitten tehty kokeilu, jossa paikkaliput tulivat junissa pakollisiksi. Lahdesta Helsinkiin matkustavalta saattoi ikioman istumapaikan hakeminen kestää Riihimäelle asti ramppaamalla junassa tavaroineen vaunusta toiseen. Näkö- ja liikuntavammaisille tilanne tuli sietämättömäksi. Samalla laiturirakenteita on puolestaan parannettu junaan siirtymisen helpottamiseksi. Paikkalippuhölmöilystä on onneksi osin luovuttu.

  Tuntuu kuitenkin siltä, että junaliikenteessä vasen käsi ei aina tiedä, mitä oikea tekee. Keravan-Lahden oikorataa on odotettu kuin kuuta nousevaa, mutta kuin pilkatakseen rautatielakosta eduskunta rappasi nyt valmistumisvaiheessa 15 miljoonan investointiveron hankkeen kiusaksi. Tällä on eittämättä suora vaikutus lippujen hinnoitteluun Lahden ja Helsingin välisessä liikenteessä. Samalla taajamajunien määrän kanssa on alettu nikotella UikennÖmmri vähentämiseksi.

  Näissä olosuhteissa suunnittelun ja markkinointitoiminnan edellytyksiltä on vedetty matto alta.

Seppo Lassinpelto

Kirjoittaja on lahtelainen logistiikkainsinööri



Etelä-Suomen Sanomat Netlari



[Etusivu]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]

Tämä sivu on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa Vierailija-palstalla 1.2.2006