VR ei lupaa lähiliikenteeseen uutta kalustoa vuosikymmeneen

Kauppalehti 13.2.2006


[Etusivu]   [Artikkelit]   [Kuvastot]   [Linkit]

Pääjohtaja Kuitunen: Talous ei mahdollista isompaa investointiohjelmaa

   VR-Yhtymä ei voi nopeuttaa lähiliikenteen kalustonsa uusimista, vaikka viikon takaiset pakkaset olivat liikaa isolle osalle pääkaupunkiseudun vanhemmista junavaunuista. Näin sanoo VR-Yhtymän pääjohtaja Henri Kuitunen.

   - Olemme investoineet myös lähiliikenteeseen niin paljon kuin rahkeet antavat myöten. Nykyisen kaluston kanssa täytyy tulla toimeen seuraavat kymmenen vuotta. Tämän talon talous ei anna mahdollisuutta isommalle investointiohjelmalle, Kuitunen sanoo.

   Pääjohtaja Kuitusen sanoille on vaikea löytää tukea yhtymän tilinpäätöksestä.

   Uusimman, vuoden 2004 tilinpäätöksen mukaan VR-yhtymä on käytännössä velaton: VR:n kassasta löytyi rahaa 127 miljoonaa euroa ja velat olivat ainoastaan noin 40 miljoonaa euroa.

   Kuitunen perustelee tilannetta konsernirakenteella.

   - Junakaluston omistaa VR-Yhtymän tytäryhtiö VR-Osakeyhtiö. Sen liikevaihto 702 miljoonaa euroa ja velat 465 miljoonaa euroa, joten pelivaraa ei ole. Se on jo 2000-luvulla investoinut 530 miljoonaa euroa henkilöliikennekalustoon, mikä on huima luku.

   VR:llä on pääkaupunkiseudulla 130 lähiliikennejunaa, joista vanhempia Smi- ja Sm2-junia on sata. Näistä noin kolmannes jäätyi toimintakelvottomaksi viikko sitten sunnuntaina. Vanhoista vaunuista puolet on jo saneerattu ja loputkin ovat saneerausjonossa.

   Kokonaan modernimpaa kalustoa pääkaupunkiseudun raidematkustajat saavat kuitenkin odottaa kymmenen vuotta, jolloin Pääkaupunkiseudun junakalusto Oy:n hankkimat uudet vaunut tulevat käyttöön.

   Helpotusta pakkastalviin on kuitenkin tulossa jo sitä ennen, sillä Helsingin Ilmalan ratapihainvestointi antaa junille lisää sulatustilaa. Suunnitelmien mukaan rakennustyöt alkaisivat ensi vuonna ja ne kestäisivät noin kolme vuotta.

     VR:ssä toivotaan hankkeen aikaistamista.

     - Ilmala on tärkeä hermokeskus pääkaupunkiseudun lisäksi koko valtakunnan junaliikenteelle, Henri Kuitunen painottaa.

  Reaktiot eivät yllättäneet

  Pääjohtaja Kuitunen sanoo, että VR:n johto tiesi tarkkaan, millainen meteli oli nousemassa, kun se runsas viikko sitten sunnuntaina päätti supistaa seuraavan aamun liikennettä. Silti hän ei näe toimenpiteelle vaihtoehtoa.

    - Olemme oppineet, että liikenteen supistaminen on parempi tapa toimia kuin lähettää toimintakyvyttömiä yksiköitä väkisin liikenteeseen. Tällöin radalle jäävät yksiköt häiritsevät radikaalisti koko liikennettä, Kuitunen sanoo.

    Ongelmien pääsyynä on VR:n mukaan usean päivän tiukka pakkanen, joka jäädytti jo ennen sataneen lumen junan alusrakenteisiin. Tätä ei vanhemman kaluston hydrauliikka kestänyt. Koska Ilmalan varikko huolehtii myös kaukoliikenteen junista, ei riittävää tilaa junien sulattamiseen ollut.


  - Supistamispäätös osui maanantaille, jolloin oli vielä kova pakkanen ja tavallistaenemmän ihmisiä julkisessa liikenteessä. Vaikka supistimme liikennettämme vain viisi prosenttia, aiheutti se kieltämättä paljon ongelmia matkustajille, Kuitunen myöntää.

   Kuitunen odottaa vielä tarkempaa selvitystä tapahtuneesta. Siitä kiinnostuneita ovat myös liikenne- ja viestintäministeriö sekä VR:n hallitus

Ei kommenttia korvauksista

   Viikon takaiset junien myöhästelyt ovat nostaneet myös esille kysymyksen matkustajien mahdollisuudesta korvauksiin. Lentoliikenteessä tästä on jo olemassa tiukat säädökset. Suomessa tätä asiaa on jo ajanut myöhästelyihin kyllästynyt Pendolino-aktivistien epävirallinen yhdistys.

   Pääjohtaja Kuitusen ei halua kommentoida asiaa.

   - VR:ssä keskitytään suorituksen parantamiseen. Lainsäädännön muuttaminen on muiden asia.

   Kuitusen tietojen mukaan raideliikenteeseen ulotettua korvausvelvollisuutta ei löydy ainakaan EU-alueelta. Sen sijaan kuluttajavetoisia kampanjoita tähän suuntaan löytyy useammastakin maasta.


  Mirjami Saarinen

Kauppalehti

Pendolinojen imagohaitta on kiistämätön 


Valmista junaa Suomen olosuhteisiin ja raideleveydelle ei ole olemassa.

   VR:n maine yhtenä Euroopan täsmällisimmistä rautatieyhtiöistä on saanut pahan kolhun jo ennen viikon takaisia pakkaskelejäkin. Syynä ovat Pendolinot, joista on tullut junamatkustajien keskuudessa suoranainen kirosana.

   - Pendolinojen VR:lle aiheuttama imagohaitta on kiistämätön, VR-Yhtymän pääjohtaja Henri Kuitunen myöntää.

   Imagohaitan syvyyttä kuvastaa se, että Pendolinot ovat käynnistäneet Suomen oloissa harvinaisen kuluttajaliikkeen.


   Tampere-Helsinki-väliä liikennöivät Pendolino-matkustajat pitävät säännöllisesti yhteyttä junien myöhästelystä ja ovat käyneet joukolla tapaamassa myös VR:n johtoa. Nimiä sähköpostilistalla on jo yli sata.

   - Viimeiset 3-6 kuukautta ovat olleet ongelmien kannalta kaikkein pahimmat, liikkeen puuhamies Kaj-Erik Fohlin sanoo.

    Kuitusen mukaan kasvaneet ongelmat johtuvat vain siitä, että Pendolinojen koko kapasiteetti on nyt kaupallisessa käytössä kiskojen päällä. Hänen mukaansa eteenpäin mennään kuitenkin koko ajan.

    - Kaikki ongelmat on tunnistettu, ja ne aiotaan ratkaista. Tilanne paranee koko ajan.

   1990-luvun alussa käynnistynyt Pendolinojen Suomen-valloitus on sujunut kaikkea muuta kuin hyvin. Jälkeenpäin voi kysyä, ruotiinko häiriöherkkä uusi teknologia liian aikaisin kuluttajakäyttöön.

    - Jos ajatellaan jälkikäteen, tällaisen johtopäätöksen voi tehdä. Toisaalta olisi ollut aika kova päätös olla panematta arvokasta kalustoa kaupalliseen liikenteeseen, kun junat olivat kuitenkin läpäisseet onnistuneesti testiajot, Henri Kuitunen sanoo.

  Mirjami Saarinen

Kauppalehti


[Etusivu]   [Artikkelit]   [Kuvastot]   [Linkit]

Nämä kirjoitukset on julkaistu  Kauppalehdessä 13.02.2006