Kaksikerrosjunat Suomesta Talgolta


[Etusivu]   [Artikkelit]   [Kuvastot]   [Linkit]


Talgo Oy historiikkia

   Otanmäessä sijaitsevan espanjalaisomisteisen Talgo Oy:n rautatiekaluston historia on maineikas. Yhtiön historia alkaa toisaalta Rautaruukin 1985 aloittamasta tavaravaunutuotannosta ja toisaalta Valmetin 1940-luvulla Tampereen Kiskokalustotehtaalla aloittamasta  kiskokaluston valmistuksesta. Tampereen tehtaan viimeiseksi projektiksi jäi vuosina 1989 – 1992 valmistettu Valtionrautateiden suunnittelema 20 IC-vaunun valmistuserä.

    Rautaruukki oli aloittanut konepajavalmistuksen vuonna 1979 Oulun konttitehtaalla ja Otanmäen konepajalla. Otanmäen ja Taivalkosken vaunutehtaat aloittivat tavaravaunujen sopimusvalmistuksen Neuvostoliittoon vuonna 1985. Vaunuja oli tarkoitus valmistaa peräti 40000 kappaletta, mutta Neuvostoliiton hajottua 1991 tuotantoa supistettiin, koska Venäjä ei talouden romahduttua pystynyt ostamaan vaunuja bilateraalikaupan sijaan kovalla valuutalla.

   Oy Transtech Ltd perustettiin 1991 ja osallisina olivat Valmet sekä Rautaruukki ja myös VR:llä oli edustus yhtiössä. Venäjän kaupan romahtamisesta juontaneiden vaikeuksien jälkeen Transtech fuusioitiin Rautaruukkiin vuonna 1996.

Espanjalainen Patentes TALGO (Treno Articulado Ligero Goicoechea Oriol) osti 18.6.1999 kiskokalustovalmistuksen Rautaruukilta ja yrityksen nimeksi tuli aluksi Talgo-Transtech Oy ja nimi muutettiin vuonna 2002 selkeämmäksi Talgo Oy:ksi.

  Talgo Oy työllistää Otanmäessä ja Oulussa 400 henkeä ja vuonna 2005 sen liikevaihto oli 56 M€. Koko Talgo-ryhmässä on 1800 työntekijää ja vuonna 2004 sen liikevaihto oli 265 M€.


 Talgo on keskisuuri kiskokaluston valmistaja, mutta sen tilauskanta on tällä hetkellä peräti 3.5 miljardia €. Tilauskannassa on 30 Talgo 350 suurnopeusjunaa, 10 hotellijunaa, 18 Talgo 250 kallistuvakorista junaa Espanjan RENFE rautateille sekä huoltosopimuksia aina vuoteen 2018 saakka.

   Suomalaisella Talgo Oy:llä on tilauskannassaan VR Osakeyhtiölle 20 uutta 2-kerrosmakuuvaunua, Helsingin kaupungin liikennelaitoksen 20 kappaleen sarjan jatkoksi tilaaman 18 nivelraitiovaunun peruskorjaus sekä 39 vanhemman metrojunan peruskorjaus.

Kaksikerroksinen makuuvaunu

Aiemmin Talgo Oy on valmistanut kaksi ensimmäistä Sm3 Fiat Ferroviarian Pendolinoa, kokoonpannut 46 ABB-SLM (myöhemmin Adtranz) Sr2 sähköveturia, kokoonpannut 40 Bombardier (aiemmin Adtranz ja ABB Henschel) matalalattiaista raitiovaunua. Mainittakoon, että viimemainittujen vaikeudet eivät Talgon onneksi ole heidän syytään, koska kyseessä on ollut pelkkä kokoonpanotyö ja nythän laajat korjaustyöt tehdään Saksassa.

VR Osakeyhtiölle on valmistettu yhteensä 92 InterCity kaksikerrosvaunua kolmena eri versiona.

  Tavaravaunuja Transtech ja Talgo ovat Suomessa valmistaneet yhteensä 11457 kappaletta, joista Neuvostoliittoon 9547 kappaletta ja Länsi-Eurooppaan 1910 vaunua, joista Ruotsiin 727 ja Englantiin 625 vaunua. Tavaravaunujen valmistuksen lisenssit on myyty Ruotsiin K Industrier AB yhtiölle.


Talgo Oy:llä on tarjouskannassaan 32 lähiliikennejunaa Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:lle ja 20 InterCity kaksikerrosvaunua VR:lle.

Pääkaupunkiseudun tarjouspyyntö käsittää joko yksi- tai kaksikerroksisia lähiliikennejunia, joiden suurin nopeus on 140 km/h ja matkustajakapasiteetti noin puolitoistakertainen nykyisiin lähijuniin verrattuna.

   Talgo Oy:n teknillinen konsepti on selvästi muiden kiskokaluston valmistajien rakenteesta poikkeava, sillä perusrakenne pohjautuu Patentes Talgon puoli vuosisataa vanhaan keksintöön käyttää pyöräkerran sijasta erillislaakeroituja pyöriä. Vaunuissa ei ole teliä, vaan vaunujen välissä on  ilmajousitetut pyörät.

Talgo wheelset and double gangway

   Rakenteen etuna on ensinnäkin erillisten pyörien mahdollistama matala kulkutie vaunujen välillä, joka kaksikerrosjunissa mahdollistaa ylikulun vaunusta toiseen molemmissa kerroksissa, matala painopiste sekä pyörän kulumattomuus mutkissa, koska pyörä ohjautuu aina kaarteen suuntaiseksi. Talgo on toimittanut vuodesta 1942 lähtien noin 1700 patentoimaansa erillistä pyöräkertaa.

Kai Vehmersalo, Dipl.ins.
Lahti

Muita artikkeleita junakalustoista
Teräspyörällä ja rautateillä lupaava tulevaisuus Tekniikan Maailma 19/2005 s. 114-115 26.10.2005
Paikallisjunasta Pendolinoon - VR:n kalusto Tekniikan Maailma 19/2005 s. 116-118 26.10.2005
Liukkaasti liikkuvaa lähiliikennettä Tekniikan Maailma 19/2005 s. 121-123 26.10.2005
Talgon aidosti matalalattiainen kaksikerrosjuna Tekniikan Maailma 14/2002 s. 38-43 28.08.2002

Talgo 22, kahden kerroksen työmatka 


  Otanmäessä sijaitseva Talgon kiskolaustotehdas, Valmetin kiskokalustotuotannon perillinen, on suunnitellut kaksikerroksista kaupunkijunaa, jota yhtiö tarjoaa pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen. Uutta junassa on päästä päähän avoin matkustamo molemmissa kerroksissa. Myös lattiat ovat täysin suorat, joten liikkuminen junan sisällä on helppoa ja nopeata. Konseptin avaintekniikka on Talgon yksiakselinen teli vaunujen välisten nivelten kohdalla.

Koejuna vuonna 2005 ?

Junan tekniikka eli sähkölaitteet ovat päätyosissa ohjaamon ja matkustamon välissä. Päädyssä olevien vetävien telien yläpuolella on korkea lattia, mutta se ei vaikuta matkustamoon. 

Talgo on kehittänyt junaa omana projektinaan, jonka kustannukset ovat kahdeksan miljoonaa euroa. Junan kehitystä ovat tukeneet TEKES ja EU:n rakennerahasto. Hankkeeseen kuuluu koejunan rakentaminen. Omalla voimallaan kaksikerroksinen lähiliikennejuna kulkisi ehkä ensi syksynä. 

Talgo tähtää junalla ensisijaisesti pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen. Kuntien ja VR:n perustama junakalustoyhtiö aikoo hankkia seudun liikenteeseen 100 uutta junaa lähivuosina. Lähijunilla on kysyntää myös muualla Euroopassa. 

Espanjalaisomisteinen Talgo työllistää Suomessa 420 henkilöä suunnittelussa ja tuotannossa. Vuoden 2003 liikevaihto oli 41 miljoonaa euroa, tämänhetkinen tilauskanta on 66 miljoonaa euroa.

Artikkelin on kirjoittanut 1/2005 Suomen Liikenneliitto SuLi ry:n lehteen Menoks! Diplomi- insinööri Antero Alku

www.suli.org/menoks


Talgo 22 havainnekuvana Helsingin asemalla

Kaksikerroksiset lähiliikennejunat eivät sinänsä ole uutta. Niitä on käytetty jo vuosia Saksan kaupunkien ympäristössä kuin myös Pariisissa, jossa ne kulkevat keskustassa maan alla Helsingin metron tapaan.

Kaksikerroksisuuden etu on kapasiteetin nosto. Talgon junaan mahtuu lähes kaksinkertainen määrä istumapaikkoja verrattuna yksikerroksisen lähijunan matkustamoon. Näin suureen parannukseen on vaikea ja kallista päästä asemia pidentämällä tai vuoroväliä tihentämällä.

Matkustajalle Talgon ratkaisu on mukavampi kuin VR:n IC-2-vaunujen tapaan tehty kaksikerrosvaunu. Junaan mennään sisään laiturin tasolla olevaan alakertaan, eikä alakerrassa matkalla eteisestä edelleen ole kynnyksiä tai portaita kumpaankaan suuntaan. Talgon mukaan tämä nopeuttaa matkustajien kulkua junan ja laiturin välillä 35 %, mikä lyhentää pysäkkiaikaa.

Yhden akselin nivel


    Talgon junan korkea kapasiteetti perustuu nivelratkaisuun, jossa molemmat kerrokset jatkuvat katkeamatta junan päästä päähän. Tähän on päästy sijoittamalla vaunun ainoa pyöräkerta vaunujen välisen nivelen kohdalle. Kun pyöräkerta on vielä akseliton, alakerran lattia voi jatkua laiturin tasossa pyörien välistä. Näin jää tilaa viedä myös yläkerran lattia vaunujen välin ylitse.

Portaaton kulku vaunusta toiseen tasaa junan kuormitusta. Matkustajalle se merkitsee mahdollisuutta löytää istumapaikka riippumatta siitä, minkä vaunun ovesta on tullut sisään.

Yhtenäinen ja avara matkustamo on myös turvallisuustekijä. Sisällä on näkyvyys junan päästä päähän. Uhkaavasti käyttäytyvät ryhmät eivät voi vallata junan osastoa ja eristäytyä sinne.

Talgo 22DD leikkaus


[Etusivu]   [Artikkelit]   [Kuvastot]   [Linkit]

Nämä kirjoitukset on julkaistu  21.03.2006 sekä 
tammikuussa 2005