Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos 

eli PTT toivoo tukea työmatkalaisille

[Etusivulle]   [Artikkelit]    [Kuvastot]   [Linkit]  


Helsingin Sanomat  KOTIMAA  27.8.2006

Verovähennykset auttaisivat pienipalkkaisiakin pendelöimään 

Hannele Tulonen

   Selvästi muuttoliikettä suositumpi keino sopeutua työmarkkinoihin on  työmatkaliikenne eli pendelöinti. Lähes joka kolmas työssäkäyvä suomalainen eli yli 700000 ihmistä käy päivittäin töissä kotikunnan ulkopuolella. Määrä on liki kolminkertainen  muuttoliikkeeseen verrattuna, eikä kumpikaan työvoimaliikkuvuuden muoto ole vähenemään päin.

  Näin arvellaan Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) selvityksessä Pendelöinkö vai muutanko. Tutkimus nostaa esiin monia pendelöinnin hyviä puolia: se tasoittaa väestön alueellista jakautumista eli jarruttaa maaseudun tyhjenemistä. Se nuorentaa maaseudun  ikärakennetta, sillä työmatkoja oman kunnan rajojen yli tekevät yleensä parhaassa työiässä olevat perheelliset ihmiset. Pendelöinti vaikuttaa myönteisesti maaseudun palvelutarpeisiin, verotuloihin ja väestön kokonaisostovoimaan.

  Tavallisimmin pendeloijä on hyvin koulutettu ja hyväpalkkainen. Esimerkiksi hoiva-alan matalapalkkaiset ammattilaiset eivät juuri harrasta pitkiä työmatkoja, selvitys muistuttaa.

  "Tarvittaisiin uusia kannustinjärjestelmiä, jotta pienipalkkaisetkin voisivat pendelöidä", sanoo PTT:n tutkimusjohtaja Raija Volk.

  Tukea työmatkalaisille tulisi Volkin mielestä kohdentaa erilaisten työntekijäryhmien tarpeiden mukaan. Muuttoavustus ei hänestä ole huono keksintö, mutta pendelöinnin tukeminen olisi paljon vaikuttavampi tapa auttaa työvoimaa liikkumaan työn mukaan.

  Tyypillinen liikkuva erityisryhmä ovat rakennusalan työntekijät Työsuhdeasuntojen ja työmatkakustannusten verovähennysoikeudet olisivat Volkin mielestä tehokkaita tukimuotoja, mutta valtio on kuitenkin pyrkinyt karsimaan verotuet minimiin.

  Esimerkiksi nuorten miesten työllisyysaste on laskenut viime aikoina. Kaikki eivät ole niitä "kaupunkityöttömiä" tai syrjäytyneitä, jotka eivät, ole löytäneet paikkaansa, vaan monilla ammattikoulun käyneillä on tapana jämähtää paikoilleen tai jäädä syrjäseudun satunnaistöiden varaan, Volk pohdiskelee.

  Heidän kaltaisiaan voitaisiin auttaa muuttoavustusten lisäksi esimerkiksi asuntopilitiikalla, esimerkiksi tuetuilla vuokra-asunnoilla, joiden avulla juuri työelämään tulevien nuorten olisi helpompi päästä alkuun uudela paikkakunnalla.

  Syrjäseuduille voitaisiin kenties luoda "pooleja", koota ihmisiä yhteen ja järjestää heille yhteiskuljetuksia työpaikoille, Volk visioi.



Etelä-Suomen Sanomat Netlari

  Työvoimaviranomaisten, työnantajien ja oppilaitosten tulisikin Volkin mielestä yhdistää voimansa saadakseen nuoret työntekijät uskaltautumaan kotikuntaa kauemmaksi työn hakuun.

  Pitkiin työmatkoihin ollaan valmiita muun muassa väljemmän asumisen takia. Kakkosasunnot työpaikkakunnilla yleistyvät. Kuntarakenneuudistusta on perusteltu myös sillä, että niin syntyisi suuria ja "omillaan toimeentulevia" yksiköitä. Pendelöinti on kuitenkin nykyisin jo niin laajaa, että seutukuntien kokoisissa suurkunnissakaan tuskin enää päästäisiin tilanteeseen, jossa työntekijät asuvat ja työskentelevät saman kunnan alueella, Volk sanoo.

  Etenkin suurimpien keskusten ympäristössä asutusvyöhyke laajenee koko ajan. Koko ajan pitenevät työmatkat ovat Suomessa vielä suhteellisen lyhyitä. Helsingin seudulla kohtuullisena pidetty työmatka on 50-70 kilometriä, vaikka jo runsaasti työmatkoja tehdään esimerkiksi Helsingin ja Oulun välillä. Työmatkat ovat pidentyneet Helsinkiä, Tamperetta, Turkua ja Oulua ympäröivillä alueilla.

  Selvitys käsittelee myös työmatkojen huonoja puolia, esimerkiksi ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia kustannuksia.


Helsingin Sanomat

Hyvinkään junassa 30 vuotta


Hyvinkään junassa 30 vuotta


  "Ensimmäiset kymmenen, viisitoista vuotta työmatkat tuntuivat raskailta, mutta sitten siihen tottui", kertoo hyvinkääläinen Aarno Aittola, joka on tehnyt 59 kilometrin työmatkaansa Hyvinkäältä Helsinkiin 30 vuoden ajan.




    Kun työmatkoihin tottui, ne alkoivat olla jopa rentouttava kokemus, Aittola pohtii. Matkoilla on tullut luettua sanoma- tai aikakauslehtiä. Tai sitten sitä vain katselee maisemia. Se on aina viihdyttävää, vaikka maisema samana pysyykin.

 Aittolan työ,on ollut välillä liikkuvampaa, mutta enimmäkseen toimistotyötä. Junassakaan ei ole tarvinnut seistä sillä hän on aina löytänyt istumapaikan, jollei muualta niin junan perältä.

   "Verotuksessa omavastuun voisi ottaa työmatkoilta pois, se houkuttelisi lisää väkeä juniin", hän sanoo. Tosin ruuhka-aikoina ei lisäväkeä välttämättä kaipaa. Ahtauden valittajia on reitillä paljon.



Helsingin Sanomat

Työtön suostuu useammin pendelöintiin

TIETOKULMA

*  Selvityksen mukaan työmatkaliikenne ei ole yksisuuntaista. Liikennettä suuntautuu koko maassa myös keskuksista poispäin. Esimerkiksi Helsingin seutukunnasta käy muualla maassa töissä liki 20 000 henkeä päivässä.

*  Keskusseuduilla joidenkin kuntien työllisyys on täysin riippuvainen naapureista: kaksi kolmesta keravalaisesta käy töissä kuntarajojen ulkopuolella. Oulun seudulla Kiimingin työllisistä vain vajaa kolmannes käy töissä omassa kunnassa.


*  Yksilötasolla selvitys kertoo, että miehet ja erityisesti autoilevat miehet ovat naisia liikkuvaisempia.

*  Pendelöijät ovat keskimäärin hiukan muuttajia vanhempia, mutta myöhemmällä iällä into työmatkoihin laimenee.

*  Työttöminä olleet pendelöivät muuta väestöä useammin. Pendelöinnin todennäköisyys on työttömillä 17 prosenttia ja muilla reilut 8 prosenttia. Osa työttömistä ei liiku eikä muuta työn perässä, mutta osalle liikkuvuus on merkittävä työllistymisen apukeino.

*  Helsingin liepeillä liki 40 prosenttia työllisistä pendelöi.

*  Muuttajiin verrattuina pendelöijät ovat useammin pariskuntia ja heillä on enemmän lapsia.

*  Pendelöinti tulee saksan ja ruotsin kielen pendel-sanasta: heiluri, heiluriliike, sukkulointi.


Helsingin Sanomat

Pendelöinnistä lisää esimerkiksi seuraavissa artikkeleissa:

Hämeenlinna ja Lahti haastavat Helsingin Riitta Vainio ja Hannele Tulonen, HeSa 24.02.2006
Työmatkalaiset (pendelöijät) liittykää yhteen ! Kosti Aintila, Lahden Viikkouutiset 12.01.2005
Pitkät työmatkat ja työn kuormittavuus Joensuun yliopiston tutkimus
22.08.2003


 [Etusivulle]    [Artikkelit]    [Kuvastot]   [Linkit]  

Tämä teksti on julkaistu Helsingin Sanomissa 27.08.2006