Työsuhdematkalippu pendelöijien käyttöön

[Etusivulle]   [Artikkelit]    [Kuvastot]   [Linkit]  


 
Työsuhdematkalippu  HKL

Vuoden 2006 alusta työnantajat ovat voineet saada veroetua työntekijälle ostamastaan joukkoliikenteen matkalipusta.

Jos työnantajat tarttuvat tilaisuuteen ja tarjoavat työsuhdelippua työntekijöilleen, laskee työmatkalaisten joukkoliikennematkojen hinta keskimäärin neljänneksellä.

Nyt myös helsinkiläisille tarjoutuu mahdollisuus saada veroetua työmatkoistaan: aiemmin useimpien kaupunkilaisten työmatkakulut eivät ole ylittäneet työmatkavähennyksen omavastuuosuutta.

Työsuhdematkalipun tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen suosiota etenkin kaupunkiseuduilla. Työnantajalle se tarjoaa mahdollisuuden erottua modernina, ympäristöstä ja työntekijöistään huolehtivana yrityksenä tai virastona. Työsuhdelippu voi olla myös keino houkutella työvoimaa ja sitouttaa työntekijät yritykseen.

Työsuhdelippu on normaali joukkoliikenteen matkalippu, esimerkiksi kausilippu, jonka työnantaja hankkii työntekijöille pääasiassa asunnon ja työpaikan välisiä matkoja varten. Valtio tukee lipun käyttöönottoa verohelpotuksin. Työsuhdematkalipun hinnasta 25 prosenttia on verotonta ja 75 prosenttia verollista osuutta, jota verotetaan kuten palkkaa. Lippu on henkilökohtainen.

Kun työsuhdelipuksi valitaan kausilippu, hyötyvät työntekijät siitä työmatkojen lisäksi myös vapaa-ajanmatkoilla.

Konkreettisesti työsuhdematkalippu tarkoittaa työntekijälle neljänneksen normaalihintaa edullisempaa joukkoliikenteen matkalippua silloin, kun työnantaja maksaa lipusta 25 prosenttia ja loput pidätetään työntekijän nettopalkasta. Jos työnantaja maksaa lipusta enemmän kuin 25 prosenttia, työntekijä maksaa ylimenevästä osuudesta tuloveroa.

Työnantajat päättävät, antavatko he työntekijöilleen lippuedun vai eivät. Työnantaja sopii työntekijän kanssa, kuinka lippu otetaan huomioon työntekijän kokonaispalkkauksessa. Toteutustapa vaikuttaa työntekijän saaman edun arvoon.

Vakimatkaajat ja työmatkoja pendelöivät kysykää työnantajaltanne työsuhdelippua!

  Esimerkkilaskelmia työsuhdelipun käyttöönotosta

   1. Työnantaja kustantaa työntekijän lipun kokonaan; palkka nousee.

Työntekijän palkka nousee lipun hinnan verran. Hän saa 25 % lipun käyvästä arvosta verottomana luontoisetuna. Loppuosa eli 75 % lipun arvosta on verotettavaa palkkaa. Lipun hankintahinta sekä palkan nousun vuoksi kasvavat palkan sivukulut lisäävät työnantajan menoja. Lipun verovapaasta osuudesta ei kuitenkaan mene palkan sivukuluja. Lipun hinta on vähennyskelpoinen kulu yrityksen tuloverotuksessa.

ESIMERKKI:
Kuukausilipun hinta on 40 e ja työnantaja kustantaa sen kokonaan. Käytännössä työntekijä saa 40 euron palkankorotuksen. Siitä hän saa verottomana luontoisetuna 25 % eli 10,00 e. Lopusta (30,00 eurosta) hän maksaa ansiotulon veroa.

2. Työnantaja kustantaa osan lipusta.

Työnantaja ja työntekijä sopivat lippukustannusten jaosta. Jos työnantajan osuus on 25 %, työntekijän verotettava palkka ei nouse. Jos työntekijä maksaa työnantajalle 75 % lipun hinnasta, loppuosa eli 25 % on työntekijälle verotonta luontoisetua. Hänen verotettava palkkansa pysyy siis ennallaan, vaikka hän saa työnantajalta neljänneksen lipun hinnasta.

Työnantajan kustannus kasvaa 25 prosentilla lipun hinnasta, mutta tästä osuudesta ei tarvitse maksaa palkan sivukuluja. Työnantajan ja työntekijän välinen lippukustannusten jako voi olla muukin kuin 25/75 %. Työpaikalla voidaan esimerkiksi sopia, että kaikki saavat työsuhdematkalipusta euromääräisesti saman verran hyötyä. Silloin erihintaisia lippuja käyttävien työntekijöiden kustannusosuudet ovat erisuuruisia.

Työnantajan kustantama osuus lipun hinnasta on työntekijälle aina verovapaata luontoisetua 25 prosenttiin saakka, loppuosasta työntekijä maksaa ansiotulon veroa ja työnantaja palkan sivukulut. Jos kuitenkin työnantajan kustantama osuus jää alle 25 prosenttiin lipun hinnasta, työntekijä ei pysty hyödyntämään lipun veroetua kokonaan.



Yrityksen tuloverotuksessa työnantajan kustannettavaksi jäävä osuus lipun hinnasta on vähennyskelpoinen kulu ja työntekijän maksama osuus puolestaan yritykselle tuloa.

ESIMERKKI:
Kuukausilipun hinta on 40 e. Työnantaja maksaa siitä 60 % eli 24 e. Työntekijän maksama osuus on 40 % eli 16 e. Työntekijän palkka nousee 24 e. Siitä hän saa verottomana luontoisetuna 10,00 e eli neljäsosan lipun hinnasta. Loppuosa työnantajan maksamasta osuudesta (24,00 - 10,00 = 14,00 e) on verotettavaa palkkaa.

3. Osa työntekijän nykyisestä palkasta muunnetaan lippueduksi; palkkaa ei nosteta.

Työnantaja ja työntekijä sopivat, että työsuhdelippu on osa palkkaa niin, ettei kokonaispalkkaus muutu. Työntekijä maksaa lipun kokonaan, mutta hyötyy siitä, että veronalainen tulo lipun osalta pienenee 25 %. Työnantajan kustannukset vähenevät, koska verovapaasta osuudesta työnantajan ei tarvitse maksaa palkan sivukuluja. Silloin verohyöty työsuhdematkalipun verovapaasta osuudesta jää kuitenkin saamatta. Jotta työntekijä saisi sen, osa hänen palkastaan pitää muuntaa lippueduksi.

ESIMERKKI:
Kuukausilipun hinta on 50 e ja työntekijän palkka 3000 e.

Työntekijän palkkaa lasketaan lipun hinnalla 2950 euroon ja tähän rahapalkkaan lisätään lipun luontoisetuarvo. Koska neljäsosa lipusta on työntekijälle verotonta, lipun verotettava luontoisetuarvo on 75 % lipun arvosta (37,50 e).

Lopputulos: työntekijä saa rahapalkkaa 2950 euroa sekä lisäksi 50 euron lipun, jonka arvosta 37,50 on hänelle verollista ja 12,50 verotonta. Uusi palkka verollisine luontoisetuineen on yhteensä 2987,50 e. Työntekijän etu syntyy siitä, että hän maksaa veroa hivenen aiempaa pienemmästä palkasta.

Työnantajalle ei tässä vaihtoehdossa tule lisäkuluja. Palkan sivukuluja maksetaan aiempaa pienemmästä summasta (2987,50 eurosta).

http://www.tyosuhdelippu.fi/



 [Etusivulle]    [Artikkelit]    [Kuvastot]   [Linkit]