Hämeen Sanomat    27.2.2007


[Etusivu]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]

Mitä Pendolinon jälkeen?


  Paljon parjatut Pendolinot ovat kovaa vauhtia keski- ikäistymässä. VR:n suurnopeusjunan käyttöiäksi on laskettu kolmisenkymmentä vuotta. Ensimmäinen suomalainen Pendolino aloitti liikennöintinsä 1996.

Piakkoin on aloitettava vakava pohdinta siitä, millä junalla Pendolino korvataan - vai tarvitaanko Suomessa lainkaan minkäänlaista suurnopeusjunaa?

Nykykokemusten perusteella Suomessa ei näyttäisi olevan todellista tarvetta huippunopeille junille. Ei, vaikka ne toimisivatkin.

Pendolinoa on kritisoitu siitä, että se ei ole oikea suurnopeusjuna, mutta sellaiseksi sitä ei ole tarkoitettukaan

Siinä missä ranskalainen TGV tai japanilainen Shinkansen singahtelevat kaupungista toiseen lähes 400 kilometrin tuntinopeudella, pääsee Pendolino vain 220 kilometriä tunnissa - siellä missä rataverkko sen sallii.


Pendolinon vahvuus - ja heikkous - on siinä, että se käyttää tavallisia junaraiteita. Nopeammat junat tarvitsevat omat viivasuorat kiskonsa jo turvallisuudenkin takia. Lisäksi luotijunat liikkuvat paikoissa, joissa talvi on vain satunnainen luonnonilmiö.

Ainoa väli Suomessa, jolla luotijunasta olisi edes teoreettista hyötyä on Helsinki-Oulu -rata. TGV:n kaltainen juna kulkisi Suomen halki alle kahdessa tunnissa, mutta lähes tähtitieteellisin kustannuksin. Suomeen ei ole realistista edes suunnitella huippunopeille junille erillistä rataverkkoa.

Pendolino pääsee tavallisilla mutkaisilla kiskoilla yli 200 kilometrin tuntinopeuksiin. Se on nopeaa menoa, mutta ei tarpeeksi nopeaa, sillä tavalliset InterCity-junatkin pääsevät melkein samaan vauhtiin.

Helsinki-Oulu välillä Pendolinolla saavutetaan vain muutamien kymmenien minuuttien aikaetu muihin juniin verrattuna ja sekin osin aikataulukikkailuilla. Pendolinojen ajattaminen lyhyellä ja huonokuntoisella Turku-Helsinki -radalla on pelkästään huono vitsi.

VR ei ole yksin junansa kanssa. Itse asiassa italialainen Pendolino junamalli on maailman eniten myyty suurnopeusjuna. 

Tällä hetkellä Pendolinon eri versioita kulkee Suomen lisäksi Italian, Tshekin, Englannin, Slovenian ja Portugalin raiteilla ja pian joukkoon liittyvät Puola sekä mahdollisesti myös Romania. Muualla Pendolinot toimivat pääsääntöisesti hyvin, mutta Suomessa sää ei suosi kallistuvia koreja ja monimutkaisia järjestelmiä.

IC2-junat toimivat hyvin ja ovat matkustajankin kannalta mukavia. Niiden pohjalta on hyvä rakentaa junaliikenteen tulevaisuutta. Samalla on rapistuvan rataverkon kuntoon kiinnitettävä enemmän huomiota, ennen kuin jotain peruuttamatonta tapahtuu.

Vaikka kotimaanliikenteessä luotijunille ei ole käyttöä, niin tilanne on toinen, kun katse käännetään itään.

Jos ja kun Venäjällä saadaan radat ja rajatarkastukset kuntoon, pääsisi Helsingistä Pendolinolla Pietariin kolmessa tunnissa.

Kunhan Italian ihmejuna vain saataisiin toimimaan pakkasessakin. Niitä riittää nimittäin idässäkin.

  Jani Suhonen, Hämeenlinna


Hämeen Sanomat


[Etusivu]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]

Tämä sivu on julkaistu Hämeen Sanomat  -lehdessä 27.02.2007