Oikoradalle esitetään investointiveroa

[Etusivu]   [Artikkelit]   [Kuvastot]   [Linkit]


Lippujen hinnat voivat nousta, mutta junatarjonta ei vähene

   Oikoradan junalippujen hintoihin tuli korotuspaineita perjantaina, vaikka varsinainen liikenne alkaa vasta vuoden kuluttua. Hallitus esittää neljän miljoonan euro vuosittaisen investointiveron perimistä VR Osakeyhtiöltä oikoradan käyttämisestä.

     Henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen VR Osakeyhtiöstä sanoo, että tämmöinen maksu joudutaan ottamaan huomioon myös VR:n matkustajaliikenteen lippujen hinnoittelussa, joskaan mitään päätöksiä oikoradan tariffeista ei ole tehty.

     - Jos tämä menee läpi poliittisessa päätöksenteossa, siitä tulee meille lisäkustannuserä, jonka vaikutukset ovat meille samanlaiset kuin mille tahansa yritykselle. Nämä kustannukset joudumme siten ottamaan hinnoittelussa huomioon, Jaatinen sanoo.

    Liikenneneuvos Petri Jalasto liikenne- ja viestintäministeriöstä uskoo, ettei VR joudu korottamaan lippujen hintaa Lahden ja Helsingin välillä.

    - Minun käsitykseni mukaan oikoradasta VR:lle tulevat suorat hyödyt ovat sitä luokkaa, ettei veron tuottama haitta pakota lippujen hintojen korotuksiin. Tietysti se voi syödä kilometriperusteiseen hinnoitteluun pohjautuvan lipun hinnan alenemisen, mikä mahdollisesti olisi muuten tullut, Jalasto sanoo.

    Kustannusten kattaminen on Jalasten mukaan kuitenkin VR:n asia ja sen se voi hoitaa myös tariffeja korottamalla. Neljä miljoonaa euroa on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin oikoradan nopeiden junien ja tavaraliikenteen tuottama hyöty.


   VR Osakeyhtiön henkilöliikenteen johtaja Antti Jaatinen sanoo, että VR on koko ajan vastustanut tällaista investointimaksua.

   VR maksaa jo ratamaksua ja sen tulisi kattaa koko tämän infrastruktuurin käyttö, eikä mitään erillistä lisämaksua tulisi enää määrätä.

   Ostot ratkaisevat

 Sekä liikenneneuvos Petri Jalasto ministeriöstä että henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen VR:stä arvelevat, että investointiverolla voi olla vaikutusta myös taajamajunien lippujen  hintaan, mutta ei junatarjontaan.

     Jalasto sanoo, että taajamajunaliikenne tuskin kannattaa liiketaloudellisesti muutenkaan ja parhaillaan käydäänkin neuvotteluja siitä, josko myös kunnat tulisivat mukaan tätä alijäämää maksamaan.

  - Taajamajunien määrästä ei ole vielä mitään päätöksiä. Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR käyvät siitä parhaillaan neuvotteluja ja tottakai tämä investointivero vaikuttaa näihin neuvotteluihin, Jalasto sanoo.

     Antti Jaatisen mukaan taajamajunien kulussa on ratkaisevaa se, kuinka paljon liikenne- ja viestintäministeriö ostaa VR:ltä junavuoroja.

     - Taajamajunien lippujen hintaan verolla voi olla vaikutusta. Tämä paketti on täysin auki. Meillä on kaluston ja henkilöstön puolesta täysi valmius ajaa vaikka tunneittain taajamajunia, jos saamme asiasta tiedon hyvissä ajoin. Tämän hetken valtion rahoituksen valossa joka tunti liikennöivä taajamajuna ei näytä kovin todennäköiseltä, Jaatinen sanoo.



  Jaatinen on tietoinen radanvarsikuntien kannasta, jonka mukaan vain vähintään kerran tunnissa pysähtyvällä junalla olisi merkitystä työmatkaliikenteen kannalta. Jaatinen sanoo, että realistisempaa olisi puhua tiheämmin pysähtyvistä vuoroista aamuin ja illoin.

  Valtionvarainministeriön suunnitelmien mukaan joukkoliikennetuen määrärahoja leikattaisiin tämän vuoden 39,5 miljoonasta eurosta noin 2,5 miljoonalla eurolla.

Katetaan rakentamista

  
Hallituksen perustelujen mukaan oikoradan käytöstä perittävällä investointiverolla katettaisiin osa radan rakennuskustannuksista. Lakiesitys on tarkoitettu tulemaan voimaan  l. syyskuuta 2006, jolloin oikorata otetaan käyttöön.

   Investointivero perustuisi bruttotonni kilometreihin sekä  henkilö- että tavara liikenteessä, ja sitä perittäisiin 15 vuoden ajan. Sähkö- ja dieselvetoisen liikenteen Välillä ei olisi eroa.

     Valtion verotulot lisääntyisivät neljä miljoonaa euroa vuodessa

   Hallitus toteaa, että investointivero koskee myös taajamajunaliikennettä, mikä vaikuttaa mahdollisen ostoliikenteen kustannuksiin.

   Liikenneneuvos Jalasto sanoo, että tällaista veroa ei ole ollut ennen käytössä. Edellinen suurempi ratahanke oli Pohjanmaan radan oikaisu, mutta VR oli silloin osa valtiota eikä maksanut minkäänlaista ratamaksua. Nyt VR toimii osakeyhtiönä ja vastaa itsenäisesti liikenteestä ja tariffeista.

ESS-Veikko Niemi, Helsinki 17.9.2005

Etelä-Suomen Sanomat Netlari

Oikoradan investointivero on "Täysin älytöntä!"

Pendolino lähdössä Helsingistä. Kuva Kai Vehmersalo

- Sehän on täysin älytöntä, että valtio alkaa suunnitella tuollaista investointiveroa oikoradalle, sanoo Kai Vehmersalo, joka on Helsingin työmatkalaisten yhdistyksen Oiko ry:n puheenjohtaja.

  Hän kuuli ensimmäisen kerran asiasta perjantai-iltana toimittajalta ja ihmettelee, mitä järkeä siinä olisi.   - Sehän on suoraan valtion, Ratahallintokeskuksen investointi ja käyttäjänä on VR Osakeyhtiö. Molemmat ovat valtion omistamia eikä ole mitään järkeä siirtää rahaa toisesta taskusta toiseen.



    Vehmersalo sanoo ymmärtävänsä asian, jos olisi kysymys siitä, että vapaa kilpailu mahdollistettaisiin rautateillä lyhyellä aikavälillä.
- Silloin tällaisella investointiverolla olisi järkeä, kun se maksatettaisiin ulkopuolisilla yrityksillä. Mutta nyt siinä ei ole mitään järkeä.

  Oiko Ry lähtee siitä.että valtiovallan on pidettävä kiinni lupauksistaan tukea joukkoliikennettä.  - Ei joukkoliikennettä tueta sillä, että sitä ryhdytään verottamaan.

  Vehmersalo kertoo, että Oiko ry vastustaa jyrkästi suunniteltua investointiveroa, joka vaikuttaisi mahdollisesti korottavasti lipun hintoihin.

   - Odotamme, että pääsemme oikorata-asiassa neuvottelukontaktiin VR:n kanssa. Olemme myös kirjelmöineet VR:lle, että Pendolinon on oltava selkeästi kaavailtua nopeampi, jos sillä matkustamisesta peritään normaalia korkeampi lipun hinta. Pendolino ei saa mielestämme pysähtyäTikkurilassa, sillä silloin se ei täytä luvattua matka-aikaa 44 minuuttia .

Helsingistä Lahteen. Emme  tyydy siihen, että matka kestää esimerkiksi 48 minuuttia. Jos pendolinon lippu on normaalia kalliimpi, pitää saada myös erityispalvelu.

   Vehmersalo ihmettelee, millaista peliä oikoradan kanssa on käyty.

   - Ei tällaista kiristys ja uhkailu - peliä voisi tapahtua yritysmaailmassa. Siellä asiat ratkaistaan kilpailuttamalla eikä pelottelulla. Tässähän on kysymys siitä, että yritys tekisi suurinvestoinnin, ja sitten valmistuttuaan se pantaisiinkin jäihin. Ei yrityselämässä olisi mahdollista tällainen peli kuin nyt oikoradan kanssa tehdään.


ESS-Heikki Mantere, Lahti 17.9.2005



Voit lähettää artikkelin kirjoittajille sähköpostina palautetta.

[Etusivu]   [Artikkelit]   [Kuvastot]   [Linkit]

Nämä artikkelit ovat olleet Etelä-Suomen Sanomissa 17.09.2005