Hämeen Sanomat    28.01.2005


[Etusivu]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]

Matkustaja on junan pahin jarru


  Kati Toivanen, Hämeenlinna

Vaikka usein junalla matkustavat tuskin tätä uskovat, 91,7 prosenttia Suomessa viime vuonna liikennöidyistä kaukojuna- vuoroista kulki aikataulussa.

Sen verran on kuitenkin täsmennettävä, että VR määrittelee myöhästymisen eri tavalla kuin useimmat matkustajat. Yrityksen laskun mukaan juna on myöhässä silloin, kun se saapuu asemalle yli 5 minuuttia aikataulusta jäljessä.

- Jonkinlainen pelivara on oltava, junien myöhästymisiä työkseen tilastoiva VR:n täsmällisyyskoordinaattori Egon Blomqvist toteaa. Helsingin rautatieasemalla VR:n pääkonttorissa työskentelevä Blomqvist vakuuttaa, että VR suhtautuu junien myöhästelyyn vakavasti.

Määräasemille saapumiset kirjataan ylös joka päivä, ja lähtö- ja määräaseman väliin jääviltä niin sanotuilta seuranta-asemilta myöhästymistilastot kootaan kuukausittain.

- Yli 90 prosentin täsmällisyyslukema on joka tapauksessa kova saavutus. Kansainvälisessä vertailussa se on keskitasoa, Blomqvist kertoo.

Myöhästyminen on dominoilmiö

Suomessa junia myöhästyttävät useimmin joko suuret matkustajamäärät tai muu junaliikenne. Blomqvistin mukaan nyrkkisääntö on yksinkertainen: mitä enemmän ihmisiä, sitä todennäköisemmin juna myöhästyy lähdössä.

- Ihmiset tulevat asemalle usein viime tipassa, ja ahtailla asemalaitureilla yhtäaikaa kyydistä nousevat ja sisälle pyrkivät juuttuvat ruuhkaan. Kun sama tapahtuu jokaisella asemalla, minuutin yksittäiset viivästymiset kasaantuvat määräasemaan mennessä reiluksi myöhästymiseksi, Blomqvist selittää.

Yhden junan myöhästyminen säteilee kaikkeen muuhun liikenteeseen. Ongelma korostuu etenkin yksiraiteisilla rataosuuksilla sekä ruuhkaisella Helsinki-Riihimäki-välillä, jonne myöhästyneen junan on vaikea sopia sekaan sotkematta muuta liikennettä.

Junan vaihtamiseen varatusta puskuriajasta huolimatta liikenne seisoo useimmiten Riihimäen, Toijalan ja Tampereen kaltaisilla risteysasemilla.

VR:llä on asemakohtaiset ohjeet siitä, kuinka kauan myöhässä olevaa junaa odotetaan. Työmatkalaisia aamulla kuljettavat junat eivät odota minuuttiakaan, mutta esimerkiksi Helsingistä Rovaniemelle kulkeva iltajuna voi seisoa Riihimäellä kaksikymmentäkin minuuttia idästä tulevien kyytiläisten vuoksi.

- Pyrimme tietysti siihen, että kahden junan matkustajat eivät joudu kärsimään yhden myöhästymisestä. Jokainen viivästyvä jatkoyhteys ratkaistaan erikseen, Blomqvist sanoo. Useimmiten vaihdosta myöhästyvät kuljetetaan perille taksilla tai busseilla.


Talvi ei sittenkään yllätä

Junamatkaa viivyttävät myös kalusto-ongelmat ja sää. Junat joutuvat koville erityisesti pakkasessa ja tuiskussa.

- Toisin kuin matkustajat usein naljailevat, talvi ei todellakaan yllätä VR:ää. Vaikka meillä on Suomen olosuhteisiin suunniteltu kalusto, lumipyryssä junavaunuihin yksinkertaisesti kertyy monta tonnia jäätä ja lunta. Silloin vaunuja on pakko puhdistaa kesken matkan, Blomqvist sanoo. Tarpeeksi kova pyry myös jumittaa raiteiden vaihteet niin, että vaihteet on puhdistettava käsipelillä.

Lisää ongelmia aiheuttavat kauko-ohjaus- ja kulunvalvontajärjestelmät. Tietokonepohjainen kauko-ohjaus on käytössä 95 prosentilla Suomen radoista, ja toisinaan koneet tekevät tenän.

Viime vuonna kaukojuna myöhästyi vajaat parisataa kertaa onnettomuuden takia. Etenkin junan alle jättäytymiset ovat VR:lle hankalia paikkoja. Silloin juna seisoo kauan, mutta asiasta kuuluttaminen junassa tuntuu henkilökunnasta usein röyhkeältä ja asiattomalta.

Tiedottaminen ylipäätään on osa-alue, jossa VR:llä on täsmällisyyskoordinaattorin mukaan parannettavaa.

- Asia ei varsinaisesti kuulu minulle, mutta olen yrittänyt saada viestiä konduktööreille, että kuuluttaisivat junissa aina myöhästymisten syyn. Ihmiset eivät hermostu niin kovasti, kun viivästyksistä tiedotetaan avoimesti.

Pendolino kallistuu liikaa

Sitten ovat vielä Pendolinot. Suomen rautateiden tuoreimmat tulokkaat ovat myöhässä muita junia useammin - viiden minuutin myöhästymisrajan alitti viime vuonna 89 prosenttia pendolinoista. Pendolinot eivät myöhästele siksi, että italialaisjunat eivät kestä Suomen talvea. Viat ovat useimmiten teknisiä.

- Junissa on ollut paljon ongelmia kallistuksensäätelyn kanssa. Toisin sanoen vaunut kallistuvat vauhdissa niin paljon, että kahvikupit menevät nurin ravintolavaunussa. Vino kyyti ei vaikuta turvallisuuteen mutta tekee nopeasta vauhdista hyvin epämukavaa, Blomqvist kertoo.

VR hankki ensimmäiset Pendolinot italialaiselta Alstom Ferroviarialta vuonna 1996. Silloin Rantaradalla käytössä olleet kaksi niin sanottua esisarjajunaa toimivat Blomqvistin mukaan kuin unelma. Nyt Suomen raiteilla sukkuloi yhteensä 12 sarjajunaa, joiden kanssa on jatkuvasti ongelmia.

Blomqvist ei kuitenkaan suostu tuomitsemaan pendolinohankintoja epäonnistuneiksi.



- Uskon, että nämä ovat lastentauteja, joista selvitään ajallaan. Eikä uusia junia oikein voi sillä välin seisottaa tyhjän panttinakaan.

Aikataulua ei helpolla muuteta

Usein myöhästyvät junat tuottavat VR:lle paljon päänvaivaa. Vaikka tiettyjen junien tiedetään myöhästelevän jatkuvasti, junan aikataulua ei kovin helpolla muuteta.

VR pyrkii luomaan säännöllisen aikataulusyklin suosituille matkareiteille, kuten Helsingin ja Tampereen välille. Jatkuvuuden ja tiedottamisen kannalta on selkeintä, että kaikki junat lähtevät ja saapuvat asemille tietyllä kellonlyömällä.

- Ihmiset haluavat nopeita ja täsmällisiä junia, ja matka-ajan pidentymistä pidetään heti huonona palveluna, Blomqvist perustelee.

Käytännössä ainoastaan yhden junan aikataulujen muokkaaminen ei edes onnistuisi, sillä muutokset vaikuttavat aina myös jatkoyhteyksiin.

- Sitä paitsi mitä löysempiä aikataulut ovat, sitä vähemmän raiteille mahtuu junia, Blomqvist sanoo.

Liian kiireisiä matkustajia

VR:n henkilökunta saa matkustajilta usein reipasta palautetta matkan viivästymisestä.

- Monesti tuntuu, että ihmiset sietävät bussin ja lentokoneen myöhästymiset mutisematta, mutta junan pitäisi olla aina ajallaan. Meitä on jotenkin helppo syyttää. Mutta ehkä se on hyväkin asia ja kertoo siitä, että junan täsmällisyyteen luotetaan, Blomqvist miettii.

Täsmällisyyskoordinaattori myöntää, että joskus valittaminen ärsyttää. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ihmiset suunnittelevat aikataulunsa niin tiukaksi, että viiden minuutin viivästys on pieni maailmanloppu.

Eivät ihmiset sentään aina tyhjästä nurise. Uuden rautatielain mukaan VR on korvausvelvollinen, jos yrityksen kalustosta tai toiminnasta johtunut myöhästyminen aiheuttaa matkustajalle merkittävää haittaa.

- Jos myöhästyy vaikkapa lentokoneesta, työhaastattelusta tai hautajaisista siksi, että juna on reilusti myöhässä, asia on ihan selvä. Tällaisia korvaushakemuksia tulee meille jokunen vuodessa.



Oulun juna IC 55

Suomen ruuhkaisin myöhästelee eniten

Rautatieasemalla puhaltaa märkää lunta. Perjantai-iltana junaa odottavat piileskelevät sadetta asematunnelin portaissa. Intercity 55 Helsingistä Ouluun puksuttaa Hämeenlinnan asemalle tänään seitsemän minuuttia myöhässä.

Suomen ruuhkaisin ja useimmin myöhässä oleva juna on monen kantahämäläisen kyyti töistä kotiin. Juna lähtee Helsingistä kello 16.04 mutta saapuu määränpäähänsä harvoin täysin aikataulussa.

Esimerkiksi Riihimäen kohdalla VR:n murheenkryyni on aikataulusta jäljessä enemmän kuin viisi minuuttia joka viides päivä.


IC 55 on Suomen suosituimpia junavuoroja. Ruuhkaisinta junassa on perjantaisin. Silloin 15-vaunuisessa junassa voi matkustaa yli tuhat ihmistä.

VR:n täsmällisyyskoordinaattori Egon Blomqvist kertoo, että vuorolle kasaantuu useita myöhästymisen syitä: IC 55 on suosittu vaihtojuna, joka joutuu odottamaan toisen junan matkustajia jopa kolmella asemalla.

- Suuren matkustajamäärän siirtyminen junaan ja ulos venyttää pysähdyksiä, eikä pitkä juna saa kurottua myöhästymisiä helposti kiinni.

Selitykset eivät kelpaa Hämeenlinnan ja Helsingin väliä joka päivä kulkevalle Tuula Seppälälle. Työmatkalainen vaatii VR:ltä parempaa palvelua ja aikataulukuria.

- Juna on jatkuvasti myöhässä jopa kymmenen minuuttia. Varsinkin huono tiedottaminen ärsyttää. Junassa ei juuri koskaan kuuluteta, miksi matka venyy, Seppälä sanoo.



Helsingissä töissä käyvä Seppälä kaipaa tehokkaamman tiedottamisen lisäksi korvauksia matkan viivästymisestä. Hän on istunut usein VR:n maksamassa taksissa, joka on paikannut pari tuntia myöhässä olevaa junaa.

- Siitä huolimatta olen myöhästynyt monesti töistä junan myöhästelyn takia.

Kaikkia matkan venyminen ei kuitenkaan sapeta.

- Ei minua haittaa. Olen lomille menossa, toteaa kangasalalainen Mika Aro.

Aro on varusmies ja matkustaa junalla noin joka toinen viikko.

- Jos alkaa mennä yli kymmenen minuutin, voi ruveta nyppimään. Mutta useimmiten minulla on hyvin aikaa odottaa.


  Kati Toivanen, Hämeenlinna

  Hämeen Sanomat 30.1.2005


[Etusivu]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]

Tämä sivu on julkaistu Hämeen Sanomat  -lehdessä 30.1.2005.