VR:n pahan päivän rahat liikenteeseen

Helsingin Sanomat  Maan pinnalta 10.06.2005


[Etusivu]   [Artikkelit]   [Kuvastot]   [Linkit]

MAAN PINNALTA,

Riitta Vainio

  Kuljen päivittäiset työmatkani pääradan junilla. Ne ovat aamu- ja ilta-aikaan usein aivan liian täysiä, ja matkustajat joutuvat seisomaan käytävillä ja junan eteisissä.

  Matkustajien mukavuuden kannalta tilanne ei ole hyvä. Eikä liikenneturvallisuudenkaan -  samaan aikaanhan mietitään, että junankin istuimille tarvittaisiin turvavyöt, jotta matkustajat eivät  sinkoilisi ulos ja päin toisiaan, jos sattuu onnettomuus.

Junani kiitää aamuin illoin ohi rakenteilla olevan oikoradan. Se. näyttää päivä päivältä komeammalta. Mahtavia siltoja ja hienoja kaarteita. Tuntuukin ihan absurdilta, että nyt mietitään, montako junaa tällaisella hulppealla radalla voi kulkea. Yksi juna kahdessa tunnissa? Eikö tällaista perusasiaa mietitty, ennen kuin rata päätettiin rakentaa?

  Vähän kuin joku ostaisi Mersun talliin, mutta ei saisi ostetuksi siihen bensaa, ellei naapuri anna bensarahaa.

  Italialaiset - voisitteko harkita lähiliikennettä Suomessa?


  Tosi huonolta kuulostaa se, että kunnallisveroilla ryhdyttäisiin nyt maksamaan junaliikennettä, kun koko ajan valitetaan, että verovarat eivät riitä muuhunkaan  tarpeelliseen. Kun kaikki on vedetty nahoilleen, ja kunnissa riidellään supistamisista, mistä raha junaliikenteen tukemiseen otetaan?

  Minäpä kerron, mistä sitä vielä voi irrottaa: kouluista. Siellä on mahdollista vielä suurentaa luokkakokoja ja vähentää kurssitarjontaa.

  Ilmeisesti nyt ei olla kaukana enää siitäkään päivästä, jolloin valtio luopuu yleisten teiden ylläpidosta ja kustannukset katetaan kunnallisveroilla. Veroja on siis korotettava.

  Jos kunta ei maksa tarvittavaa uutta junaliikennettä, sitä ei ilmeisesti tule, ja kehyskunnista pääkaupunkiseudulla työssä käyvien kasvava joukko ajaa autoillaan keskustaan ruuhkauttaen tiet. Sitten tarvitaan lisää teitä, ja entisiä pitää laajentaa. Kehäteiden rampit ovat liian pieniä jo nykyisellekin liikenteelle.

  Miksi VR ei maksa junaliikennettä? Sillä on vahva tase, eli omaa pääomaa on kertynyt ja puskurit mahdollisien taloudellisten vastoinkäymisten varalta ovat vankat.

  VR:n tulos esimerkiksi toissa vuonna oli 41 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin ostoliikenteestä puuttuva summa, 30 miljoonaa euroa.

  Olisiko nyt se hetki, jolloin valtiovarainministeriö voisi käyttää omistajan ääntä ja päätösvaltaa niin, että VR voisi toimia hieman "ei kannattavammin" ja luopua osasta aiempien vuosien voitoistaan ja panna rahat liikenteeseen. Onhan se saanut nyt liiketoiminnalleen melkoisen piristysruiskeen, oikoradan, jonka pitäisi olla oikea kultamuna.

  Idän IC:t ja Pendolinot poikivat mukavasti tulosta, jota voisi nyt tasapuolisuuden nimissä ja "investointimaksuna" jakaa lähiliikenteelle eli työmatkaliikenteen kehittämiseen. Valtakunnan kehityshän ei rakennu VR:n hyvän tuloksen vaan meidän päivittäisten junamatkalaisten varaan.

Riitta Vainio
riitta.vainio@sanoma.fi
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien kotimaan toimittaja.

HELSINGIN SANOMAT


[Etusivu]   [Artikkelit]   [Kuvastot]   [Linkit]

Tämä kirjoitus on julkaistu  Helsingin Sanomat -lehdessä 10.06.2005