Oikoradan junavuorot jo uhattuina

Liikenneministeriö karsisi luvattuja taajamajunavuoroja

Radanvarren kunnat kaavoittaneet suuria alueita asemanseuduille

Helsingin Sanomat 17.02.2005


[Etusivu]   [Artikkelit]   [Kuvastot]   [Linkit]

Merja Ojansivu


  Liikenneministeriön säästölista karsii kauan odotetun oikoradan taajama- liikennettä rankasti. Jos ministeriön kaavailut toteutuvat, Helsingistä Järvenpään ja Mäntsälän kautta Lahden suuntaan pääsee taajamajunalla vain joka toinen tunti.

Alustavasti VR lupasi kunnille ainakin yhden junavuoron tunnissa. Budjettikehyksessä liikenneministeriöllä ei kuitenkaan ole rahaa luvattuun liikenteeseen. Rahoista päätetään valtioneuvoston budjettiriihessä maaliskuussa.

  Säästöt purevat myös pääradan varrella, missä kunnille on luvattu lisää junavuoroja taajamaliikenteeseen. Lisäjunavuoroja ei näillä näkymin tule.

  Karsinnat ovat  radanvarren kunnille karvas pettymys. Ne ovat kaavoittaneet uusia asuinalueita kymmenilletuhansille  uusille asukkaille.

  Kuntajohtajien mielestä 331 miljoonaa euroa maksaneesta oikoradasta ja VR:n tilaamasta uudesta junakalustosta ei ole odotettua hyötyä, jos työmatkalaisille tärkeää taajamaliikennettä aiotulla tavalla supistetaan.

  Radanvarren kunnat joutuvat rakentamaan ja laajentamaan useilla miljoonilla euroilla matkakeskuksia ja parkkipaikkoja asemilleen.

  Suurimmat rahanmenot odottavat Mäntsälää. Sillä on myös suuret toiveet kasvusta.

Merja Ojansivu, 17.02.2005

HELSINGIN SANOMAT


Rikkinäiset Pendolinot oikoradalle


Liikenneministeriön säästöt uhkaavat radanvarsikuntien kasvuodotuksia

Lahteen ja Mäntsälään pääsisi vain joka toinen tunti

Merja Ojansivu, HeSa 17.02.2005


  Liikenneministeriössä laaditun alustavan säästölistan mukaan syksyllä 2006 Helsingistä Lahteen avautuvan oikoradan taajamajunat kulkevat Järvenpään Haarajoelle, Mäntsälään ja Lahteen vain joka toinen tunti.

  Säästöjen vuoksi myös pääradalle odotetut taajamaliikenteen lisäjunavuorot näyttävät jäävän turhaksi toiveeksi.

  Liikenneministeriön liikenneneuvoksen Petri Jalaston mukaan ministeriön kehyssuunnitelmassa on 37 miljoonaa euroa käytettävissä liikenteen ostoon VR:ltä. Nykyisessä kehyksessä summa on 40 miljoonaa euroa.

  "On kokonaan auki, miten sopeuttaminen kehykseen tehdään", Jalasto toteaa. "Olemme odottaneet valtioneuvoston kehyspäätöstä, joka tehdään maaliskuussa. Voi olla, ettei tule edes sitä yhtä junaa kahdessa tunnissa."

  Jalasto muistuttaa, että VR:ltä ostettavan junaliikenteen priorisointilista on myös aluepoliittinen asia.

 Säästölista on pettymys radanvarren kunnille, joiden kaavahankkeissa on varauduttu ottamaan vastaan kymmeniätuhansia muuttajia lähitulevaisuudessa. Ilman hyviä työmatkayhteyksiä haaveet muuttajista ovat täysin ylimitoitettuja.


  Suurimmat muutto-odotukset on ladattu Helsingin ja Lahden väliä kutistavan oikoradan varteen.

  Uutena ratapaikkakuntana Mäntsälä odottaa kirkonkylän asukasluvun kasvavan raideliikenteen siivittämänä nykyisestä 9000:sta - 15000:een vuoteen 2020 mennessä.

  "Jos juna pysähtyy täällä vain kerran kahdessa tunnissa, ei oikoradan ja aseman käytöllä ole mitään pohjaa", puuskahtaa Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo.

  Järvenpään kaupunginjohtajan Erkki Kukkosen mielestä suuret investoinnit oikorataan, päärataan ja nopeampaan kalustoon eivät vastaa tarkoitustaan, jos taajamajunavuoroja ei saada edes minimitarpeen mukaisiksi.

  "Myös kuntien halut investoida uusiin radanvarren asuntoalueisiin hiipuvat."

  Pääradalle järvenpääläiset ovat odottaneet saavansa yhden uuden junavuoron tunnissa. Ratahallintoviranomaisten mukaan oikoradan valmistuttua se olisi mahdollista. Käytännössä se olisi merkinnyt kolmea junavuoroa tunnissa Järvenpään pääasemalle ja kahta vuoroa Kyrölän ja Saunakallion asemille.




  Järvenpään kaupunginarkkitehdin Ilkka Holmilan mukaan Järvenpään kehittämistä ohjaava yleiskaava on tehty rautatiehengessä ja kaupungin osakeskukset tukeutuvat rautatieseisakkeisiin ja asemiin. Myös Järvenpään keskustan ennakoidaan kasvavan.


  Radanvarren paikkakunnille paranevat raideyhteydet merkitsevät myös suuria rahanmenoja. Matkakeskusten rakentaminen vaatii miljoonien eurojen investoinnit rakennuksiin ja parkkipaikkoihin. Suurimmat matkakeskusinvestoinnit tekee Mäntsälä.

  Taajamajunien pysähtyminen on tärkeää myös oikoradan päässä Lahdessa, sillä työmatkalaisille taajamajuna on tuntuvasti kaukojunaa edullisempi kulkuväline.

  VR:n henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen korostaa, että vain taajamajunaliikenne kuuluu valtion ostamaan liikenteeseen.

  "Oikoradan kaukoliikenne pysähtyy Helsingin ja Lahden välillä Tikkurilassa ja Pasilassa. Tähän liikenteeseen ostot eivät vaikuta millään tavalla."

  Syksyllä päätetään tarjonnasta ja aikatauluista. Oikorata tuo muutoksen koko Suomen ja erityisesti Etelä-Suomen liikennejärjestelmään.

HELSINGIN SANOMAT




Luhtanen: Oikoradan liikennettä supistetaan vasta viimeisenä

Paavo Tukkimäki, HeSa 18.02.2005


  Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen (sd) sanoo, että uuden oikoradan liikennettä "nirhitään" vasta viimeisenä.

  Eihän ole järkeä, että rakennetaan hyvä, nopea ja myös työmatkalaisia hyödyttävä rata, jolla ei sitten olisikaan pendelöintiä palvelevaa liikennettä, Luhtanen sanoo.

  Oikoradalla kulkee enemmän kuin yksi juna tunnissa, sanoo Luhtanen. Hän kuitenkin painottaa, ettei kyseessä ole lupaus vaan hänen lähtökohtansa.

  Kerava-Lahti-oikoradan on määrä valmistua syksyllä 2006.

  Ministerin mukaan ministeriöllä ei ole minkäänlaista kannanottoa oikoradan liikenteen supistamisesta.


  Aiemmin on kaavailtu, että oikoradalla kulkisi nopean liikenteen ohella ainakin yksi väliasemia palveleva taajamajuna  tunnissa, mutta nyt joukkoliikenteen rahat eivät tunnu riittävän siihenkään.

  Liikenneministeriö ostaa  VR:ltä kannattamattomia junavuoroja: summa on kaiken kaikkiaan 40 miljoonaa euroa, mutta ostokehys uhkaa pudota 37 miljoonaan.

  Liikenneministeriössä on alustavasti laskeskeltu, ettei tästä supistuvasta summasta ehkä riitä edes yhteen junaan kahdessa tunnissa Helsingistä Haarajoelle, Mäntsälään ja Lahteen. Junavuoroja kun tarvitaan muuallakin Suomessa.

  "Vaihtoehtoja on pohdittu, ja totta kai kun teemme uuden radan, joudumme miettimään ja varaamaan rahaa siihen, mitä tarkoittaa  joustava, alueen asukkaita todella palveleva joukkoliikenne", Leena Luhtanen sanoo.

   Jos rahaa ei saada lisää, niin supistuskohteet ovat ministerin mukaan muualla kuin oikoradalla. Ensin on katsottava, missä on sellaista liikennettä, jolla on vain vähän käyttöä, mikä on rationalisoitavissa ja  missä on tehtävissä erilaisia  yhdistelmiä, ministeri arvioi.

  Hän haluaa korostaa, että "joukkoliikenne on tämmöisessä maassa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös harvaan asutuilla alueilla erittäin tärkeä asia". Siitä lähtee  myös hallitusohjelma, ja ohjelma on toteutettava, mikä vaadi lisää rahaa.

  Luhtasen mielestä oikoradan junien supistamishulluuteen ei voi kukaan suostua. Valtioneuvosto käsittelee joukkoliikenteen ensi vuoden rahakehystä maaliskuussa.


HELSINGIN SANOMAT


Voit lähettää sivujen tekijöille Oiko Ry sähköpostina palautetta.

[Etusivu]   [Artikkelit]   [Kuvastot]   [Linkit]

Nämä kirjoitukset on julkaistu  Helsingin Sanomat -lehdessä 17. ja 18.02.2005