Helsingin Sanomat 14.03.2005


[Etusivu]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]

Lentokentän kaukojunista tehdään selvitys

Suurnopeusjunat voisivat korvata kannattamattomat lyhyet lennot

  RIITTA VAINIO

    Ratahallintokeskus (Rhk) teettää selvityksen kaukojunaliikenteen ulottamisesta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Keskuksen visiossa on jo hahmoteltu lentokentälle ulottuvaa kaukojunaliikennettä. 

    Rhk:n suunnittelupäällikön Markku Pyyn mukaan selvityksen tarve syntyi visiosta annettujen lausuntojen pohjalta. Ratahallinto valmistelee parhaillaan konsulttitoimeksiantoa, Pyy kertoi sunnuntaina. Hän on toiminut visiotyöryhmän puheenjohtajana ja vastaa rataliikenteen kehittämisestä ja kapasiteettikysymyksistä.

   Konsultin tehtävänä on arvioida, ovatko suurnopeusyhteydet jatkoselvittelyjen arvoisia, Pyy sanoo.

    Erikseen selvitetään Helsingin ja Turun välistä nopeaa liikennettä liikenne- ja viestintäministeriön määräyksestä. Siinä tutkitaan, onko Turun junaliikenne järkevää ajaa Helsinki-Vantaan kautta.

       "Todennäköisesti se ei ole järkevää, mutta se täytyy selvittää", Pyy sanoo.

     Finnairin pääjohtaja Keijo Suila tökki visioihin vauhtia sunnuntaina Aamulehden haastattelussa.

     Suila toivoo, että rautatie kulkisi lentokentän alta ja sieltä edelleen Tampereelle, Lahteen ja Turkuun.

     Lentokentän junaliikenne olisi pääjohtajan mukaan järkevää Finnairin, kansantalouden ja asiakkaiden näkökulmasta.

  Finnairin pääjohtajan into nopeisiin junayhteyksiin lentokentälle perustuu siihen, että Finnair olisi halukas lopettamaan huonosti kannattavat lyhyet kotimaan lennot.

     "Ei lyhyitten lentojen markkina ole meille intohimon alue. Me olemme valmiit luopumaan osasta lentojamme Turkuun ja Tampereelle, jos juna tulee kentälle tunnissa. Kokonaismatkustusaika on silloin kilpailukykyinen lentoliikenteen kanssa, ja se olisi kansantaloudellisesti viisasta."


     Uusi Kehärata eli aiemmalta nimeltään Marja-rata tulee yhdistämään lentokentän päärataan ja on Finnairin pääjohtajan mielestä "suurhelsinkiläinen tilkkutäkki".

     Suunnittelupäällikkö Pyy sanoo, että Kehärata ja lentoaseman suurnopeusjunat eivät ole toistensa vaihtoehtoja, vaan Kehärata palvelee Helsingin seudun kehittymistä ja asuinalueita.
     
Ratahallinto painii konkreettisten rahaongelmien parissa, kun riittävän tiheään työmatkajunaliikenteeseen ei heltiä rahaa miltään taholta.

     "Se on tätä liikennepolitiikkaa", Pyy kommentoi.

     Suurnopeusyhteyksien rahat eivät huoleta vielä ketään. Suilakaan ei tarjoa Finnairin rahaa hankkeeseen.

     "Kyllä tulevaisuutta silti pitää aina suunnitella", Pyy tuumii.


RIITTA VAINIO / Helsingin Sanomat
riitta.vainio@sanoma.fi

Helsingin Sanomat


[Etusivu]    [Artikkelit]   [Kuvastot]   [Linkit]

Ratavisio 2050 iso, nopea ja kallis


  Etelä-Suomen rautatieliikenteen visio ulottuu vuoteen 2050. Siinä päärata kulkisi Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta tunnelissa Pasilasta lentoterminaaliin ja edelleen pääradalle. Rata ja pääradan liikenteen kehittely maksaisivat 400 miljoonaa euroa.

      Pasila–Helsinki-Vantaan lento­asema olisi kaikille suur­nopeus­junille yhteinen runko-osuus, Pasilaan tulisi uusi suurnopeusjunien pääteterminaali.

      Liikennöintitiheys olisi kolme neljä junaa tunnissa. Kustannusarvio 275 miljoonaa euroa.

      Lentoasema–Salo–Turku: Suurnopeusrata lentoasemalta Saloon, nopeustaso 300 km/h. (Pendolinojen maksiminopeus on 220 km / h). Vuoroja kerran tunnissa, pysähdykset lentoaseman ja Turun välillä Kupittaalla ja Salossa. Matka-aika Turku–Pasila noin 55 minuuttia. Kustannusarvio 1 050 miljoonaa euroa.

Lentoasema–Hämeenlinna–­Tampere: Suurnopeusrata lentoasemalta Hämeenlinnan kautta Toijalaan ja mahdollisesti osin nykyistä rataa Tampereelle. Yhteys korvaisi nykyisen radan nopean liikenteen. Junat pysähtyisivät lentoaseman ja Tampereen välillä vain Hämeen­linnassa. Nopeustaso uusilla osilla olisi 300 km/h, ja matka-aika Tampere–Pasila noin 50 minuuttia. Liikennetiheys kerran tunnissa. Kustannusarvio 1 530 miljoonaa euroa.

    Yhteydet Karjalan-radalle ja Pietariin. Nopeustaso 300 km/h, junat pysähtyisivät lentoaseman ja Vainikkalan välillä Kotkassa ja Luumäellä. Matka-aika Pasilasta Vainikkalaan noin 70 minuuttia.
 



Helsingin Sanomat
Ratavisio 2050 - lähde Ratahallintokeskus

[Etusivu]    [Artikkelit]   [Kuvastot]   [Linkit]

Kehärata on hanke Helsingin seudulle

Yhteyden rakentaminen voisi alkaa vuonna 2008

  PASI TUOHIMAA

  Martinlaakson radan ja pääradan lentoaseman kautta yhdistävän Kehäradan rakentaminen on nimenomaan Helsingin seudun hanke. Rata yhdistäisi pääkaupunkiseudun aluekeskuksia sekä asuin- ja työpaikka-alueita Helsingin keskustaan ja lentoasemalle.
    
Suunniteltu rata on noin 18 kilometriä pitkä, ja se kulkisi lentokenttäalueella tunnelissa. Sen arvioidaan tuovan lisää 10 000 asukasta ja 4 500 työpaikkaa radan varteen. Radalle suunnitellaan seitsemää uutta asemaa ja kahta asemavarausta.
     Sekä idän että lännen suunnista ja edelleen Vantaan aluekeskusten kautta Helsingin keskustaan kulkeva ratayhteys on tuoreessa Vantaan kaupungin ja Ratahallintokeskuksen teettämässä yleissuunnitelmassa nimetty uudelleen Kehäradaksi. Ratahallinto ja Vantaa ovat jo hyväksyneet nimen.
    
Kehäradan rakentamiskustannuksiksi on arvioitu lähes kolmesataa miljoonaa euroa. Rakentamisen valmistelu ja yksityiskohtainen suunnittelu alkavat, kun valtio ja Vantaan kaupunki pääsevät sopimukseen radan toteuttamisesta ja kustannusjaosta.

     Suunnitelmia viedään nyt eteenpäin niin, että radan rakentaminen voisi alkaa vuonna 2008. Rakentamisen arvioidaan käynnistyvän idästä pääradan suunnasta.

     Kehäradan asemanseutuja on jo alustavasti suunniteltu Vantaalla. Alussa tutkitaan Vantaankosken, Vehkalan, Petaksen, Kivistön, Aviapoliksen, Lentoaseman, Ruskeasannan ja Leinelän asemanseutujen kehittämistä.



     Ennen Asola-nimellä merkitty asema muutettiin historiallisten syiden takia Leinelän asemaksi.

  Pääkaupunkiseudulla ja koko Helsingin seudulla on myös muita raidesuunnitelmia.
     Rantaradan ja pääradan kaupunkirataliikenne voidaan panna kiertämään maan alla niin sanottuna Pisara-lenkkinä. Rata kulkisi Pasilasta Hakaniemen, Erottajan ja Kampin kautta takaisin Pasilaan.

     Toinen vaihtoehto on kaupunkirataliikenteen ja metroliikenteen yhdistäminen. Pasilasta voisi lähteä kaksi haaraa, toinen itään ja toinen länteen. Se edellyttäisi metron jatkamista Kampista Pasilaan ja Pasilasta Hakaniemeen. Silloin Pasilasta pääsisi kätevästi Itä-Helsinkiin ja länsimetroa pitkin Espooseen.

     Lähiliikenneratoja voitaisiin myös jatkaa Espoosta Lohjalle, Petaksesta Klaukkalaan, Tapanilasta Porvooseen ja Keravalta Nikkilään.

  Myös suora junayhteys Helsingin keskustasta lentoasemalle on koko ajan ollut mukana suunnitelmissa.

     Toisessa vaihtoehdossa päärata linjataan tunnelissa Pasilasta lentoasemalle ja edelleen Keravalle. Suunnitelma väljentäisi Keravan ja Pasilan välistä liikennettä.

     Toisen vision mukaan Pasilasta tulisi uusien suurnopeusjunien pääterminaali, josta lähtisi 3–4 junaa tunnissa lentoasemalle.


 PASI TUOHIMAA / Helsingin Sanomat
pasi.tuohimaa@sanoma.fi


Helsingin Sanomat

Mikä on Helsingin kehärata ?

Mikä on Helsingin kehärata

* Kehärata yhdistää Martinlaakson radan lentoaseman kautta päärataan.
* Kaksiraiteinen henkilöliikenteen rata.
* Junien enimmäisnopeus 120 km/h.
* Radan pituus 18 km, josta tunnelissa 8,1 km.
* Uusia asemia 7, asemavarauksia 2.
* Siltoja 33, joista ratasiltoja 12.
* Katu- ja tiejärjestelyjä 9 kilometriä.
* Liityntäpysäköintitilat 1 550 autolle ja 950 pyörälle.
* Maa- ja kallioleikkausmassoja 1,6 miljoonaa kuutiota.
* Kustannusarvio 297 miljoonaa euroa.


[Etusivu]    [Artikkelit]   [Kuvastot]   [Linkit]


Voit lähettää Helsingin Sanomat toimittajille Riitta Vainio ja Pasi Tuohimaa sähköpostina palautetta.

Tämä sivu on julkaistu Helsingin Sanomat  -lehdessä 14.03.2005