Lahti on hyvä vastaanotto-
keskus Helsinkiin tuskastuneille

Uusi Lahti 17.06.2003



Lahden väkiluvun ennakoidaan kasvavan lähivuosina niin, että
100 000:n raja ylittyy
vuonna 2005.


Muuttoliikettä sekä Lahteen että Lahdesta on tapahtunut eniten Uudenmaan kanssa ja näin tulee olemaan vastakin. Uusia asukkaita saadaan yhä enemmän Uudeltamaalta, joskin tässä "vaihtokaupassa" on toistaiseksi käynyt niin, että muuttotase Uudenmaan kanssa on ollut meidän kannaltamme negatiivinen.

Tulomuutto varsinkin pääkaupunkiseudulta on kuitenkin vilkastunut ja lähtömuutto puolestaan hidastunut. Nämä tiedot ovat Lahden teknisessä virastossa tehdystä muuttoliikeanalyysistä (UL 30.4.).

Kun Lahti ja Päijät-Häme kesäkuussa esittäytyvät kolmen päivän ajan Helsingin Senaatintorilla, tehdään Lahden maakuntaa tunnetuksi sekä matkailukohteena että hyvänä asuinalueena. Tavoitteena on tehdä Lahden seutua tunnetuksi pääkaupunkiseudun asukkaille, luoda positiivista kuvaa alueestamme.

Tilanne ja ajankohta ovat erinomaisen otolliset. Helsingin ja sen naapurikaupunkien taloudelliset vaikeudet ovat nousseet niin ison polemiikin aiheeksi, että ne heijastuvat jo ihmisten mielikuviin asumisen ja elämisen olosuhteista pääkaupunkiseudulla. Kun esimerkiksi Helsinki joutuu karsimaan palveluitaan, tämä vaikuttaa perheiden ratkaisuihin.




Muitakin tekijöitä on. Viimeksi oli Helsingin Sanomissa iso juttu siitä kuinka hyvin toimeentulevat helsinkiläiset alkavat hakeutua muualle asumaan siksi, että he eivät hyväksy Helsingin asuntopolitiikkaa. Ei haluta asumaan sellaisille alueille, joissa noudatetaan sosiaalisen sekoittamisen periaatetta eli kovanrahan omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen ymppäämistä keskenään sekaisin.

Kaupunkimaantieteen professorit Mari Vaattovaara ja Henrik Lönnqvist kyseenalaistavat tämän viime vuosikymmeninä muodissa olleen asuntopolitiikan ja sanovat sen tulleen tiensä päähän huolimatta ylevistä tavoitteistaan (HS 23.4.).

Tätä samaa sekoittamisperiaatetta on noudatettu Lahdessakin.

Lahdella on kuitenkin nyt hyvä "sauma" saada Helsingistä uusia asukkaita. Varsinkin hyvätuloiset lapsiperheet haluavat etsiä viihtyisämpiä asumisympäristöjä. Eikä enää aina ole esteenä maantieteellinen etäisyyskään, koska työmatkaan Lahdesta Helsinkiin ei ajassa laskien kulu sen enempää kuin niillä pääkaupunkiseutulaisilla, jotka tällä hetkellä stressaantuvat kehäteiden ja Helsingin sisääntuloteiden suurkaupunkimaisissa ruuhkissa.

Myös Senaatintorilla on hyvä pitää voimakkaasti esillä oikorata-asiaa, vaikka se ei läheskään kaikkien työmatkaratkaisuksi käykään. Oikorata ja 43 minuutin matka-aika Lahdesta Helsinkiin ovat kuitenkin sellaisia asioita, jotka merkittävästi vahvistavat Lahden asemaa Helsingin metropolialueeseen kuuluvana kaupunkina.



 

Tämä yhdistettynä puhtaaseen veteen, luonnonläheisyyteen, asuntojen edullisuuteen (puolet Helsingin hinnoista), vapaa-ajanvieton monipuolisiin mahdollisuuksiin ja ruuhkattomuuteen ovat isoja vetovoimatekijöitä.

Eikä näitä etuja tarjoa vain Lahti. Senaatintorillakin tulevat näkyvästi olemaan esillä mm. Heinolan asuntomessut ja Hartolan vapaa-ajan asumisen messut.


Kun muuttotilannetta pohditaan Lahdessa, puhutaan aina myös taloudesta. Turha sitä on kieltää, että tänne toivotaan hyviä veronmaksajia, siis mieluummin rikkaita ja nuoria kuin köyhiä, sairaita ja vanhoja.

Tässä suhteessa kehitys ei vielä ole ollut riittävän hyvä. Lahden seudun yrityskeskus teki muuttajatutkimuksen vuodelta 2001 ja sen mukaan Lahteen muuttaneista 70 prosenttia oli 18-34-vuotiaita, 40 prosenttia oli käynyt lukion tai ammattikoulun, 15 prosenttia oli korkeakoulutettuja ja 15 prosenttia oli työasemaltaan ylempiä toimihenkilöitä.

Erityisen huolestuttavaa on kuitenkin se, että koulutetut nuoret eivät pysy täällä - kun ei ole töitä tai palkat eivät ole kilpailukykyisiä. Vuonna 1997 - 2000 Lahden ammattikorkeakoulusta valmistuneista asui vuoden 2000 lopussa Lahden maakunnassa vain 45 prosenttia. Tällä osuudellaan Lahti oli aivan viimeisten joukossa ammattikorkeakoulupaikkakunnista. Esimerkkejä muualta: Oulu 78 %, Jyväskylä 57 %, Rovaniemi 55 %, Seinäjoki 55 %, Vaasa 52 %.

Pääkaupunkiseutu on vielä asia erikseen, siellä toimivien ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 75-90 prosenttia oli valmistuttuaan jäänyt paikoilleen asumaan ja työhön.


Voit lähettää sivujen tekijöille Oiko Ry sähköpostina palautetta.


[Etusivu]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]

Tätä sivua on viimeksi päivitetty 17.06.2004.