Linja-autoliikenteen alamäki jatkuu

Etelä-Suomen Sanomat 28.08.2004


[Etusivu]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]

ETELÄ-SUOMEN SANOMAT



   Linja-autoliikenteen alamäki näyttää jatkuvan. Bussimatkustajien määrä väheni viime vuonna reilulla kymmenellä miljoonalla. Vuosi oli jo toinen peräkkäin, kun bussinkäyttö väheni. Tänä vuonna suunta näyttää edelleen jatkuvan.

Lahden seudullakin matkustajamäärät ovat laskeneet. Suurimpia menetykset ovat pikavuoroissa ja kaupunkiliikenteessä. Vakiovuorot sen sijaan ovat Lahdessa selvinneet muuta maata paremmin, esimerkiksi Koiviston Auto Oy:n vakiovuorot kasvattivat viime vuonna matkustajamääräänsä.

45 miljoonaa vähemmän

Linja-autoliiton teettämät vuositilastot, jotka perustuvat jäsenyritysten tilinpäätöstietoihin, ovat varsin synkkää luettavaa. Ala on ajautunut kahtena viime vuotena jyrkkään alamäkeen. Vuodesta 2001 lähtien bussit ovat menettäneet koko maassa peräti 45 miljoonaa matkustajaa.

 - Kyllä suuntaus näyttää olevan koko maassa se, että linja-auto on menettänyt matkustajia. Suurimmaksi osaksi tämä selittyy henkiloautoistumisen kasvulla, joka voimistui viime vuonna, kun autoverotus muuttui, kertoo Mikko Saavola Linja-autoliitosta.

  Ja mikä pahinta, tilanne näyttää tänä vuonna jatkuvan samansuuntaisena. Tästä kertoo se, että pääkaupunkiseudullakin on jo lopetettu linja-autovuoroja kannattamattomina.
  - Mitä yrityksistä on kuulunut, ei tilanne ole merkittävästi parantunut. Jos matkustaja on siirtynyt henkilöautoon, kyllä sitä on vaikea napata takaisin, pohtii Saavola.

 Keinoja haetaan

 Vakava tilanne on tiedostettu Linja-autoliitossa. Saavolan mukaan liitossa mietitään koko ajan keinoja, miten alamäki saataisiin katkeamaan ja kehitys kääntymään myönteiseen suuntaan. Liiton johto on mm. esittänyt, että valtio ohjaisi osan autoverotuksen tuotosta bussiliikenteen tukemiseen.

 Yhtenä keinona on väläytetty julkisen liikenteen verotuksen lieventämistä. Näin voitaisiin lippujen hintoja laskea. Toinen vaihtoehto olisi, että lääninhallituksien määrärahoja lisättäisiin kannattamattomien vuorojen ostamiseen.

   Käyttökatteet alamäessä

 Matkustajamäärien väheneminen näkyy myös yritysten kannattavuudessa. Katteet ovat tulleet viime vuosina roimasti alas päin. - Kun käyttökate oli 1998 koko toimialalla 20 prosentin luokkaa, on se nyt 14 prosentin vaiheilla.



  Linja-autoliiton jäsenyritysten kokonaisliikevaihto oli vuonna 2003 564 miljoonaa euroa. Vielä edellisvuonna se oli 620 miljoonaa. Liikevaihdon pienentymistä selittävät tilausliikenteen tuottojen, pikavuorojen ja vakiovuorojen asiakastuottojen sekä sopimusliikenteen korvauksien vähentyminen. Paikallisliikenteen tuotot sen sijaan kasvoivat yli 4 prosenttia.

  Liikevaihdon pienentymistä puolestaan hillitsivät vuoden 2003 alussa liikenne- ja viestintäministeriön vahvistama 44 matkan kausilipun taksan korotus. Myös matkahuollon lipputuotteiden hintoja korotettiin.

 Pikavuorot menettäjiä

 Lahden seudulla linja-autoliikenteen tilanne noudattelee pääosin valtakunnan yleistä linjaa,mutta joitakin erojakin löytyy.

 Koiviston Auto Oy:n toimitusjohtajan Olavi Hyötyläisen mukaan yrityksen pikavuorojen matkustajamäärissä on ollut viime vuonna laskua 1,9 prosenttia.

 - Lentokenttävuorot ovat saaneet tänä vuonna lisää matkustajia, mutta muut Lahti-Helsinki pikavuorot ovat menettäneet. Kaiken kaikkiaan Lahti-Helsinki välin pikavuorojen matkustajamäärä on vähentynyt 2 prosentilla.

 Sen sijaan maaseutu- ja vakiovuorojen käyttö kasvoi Koiviston Auto Oy:n linjoilla viime vuonna noin 2 prosenttia eli 14 000 matkustajalla. - Se oli minullekin yllätys. Mutta siihen vaikutti varmaan se, että meillä ole ostoliikennettä niin paljon kuin monella liikennöitsijällä, Hyötyläinen selvittää.

Koiviston Auton vakiovuoroista lisäsivät matkustajia erityisesti reitin Lahti - Orimattila - Mäntsälä - Järvenpää - Helsinki vuorot. Myös Vääksyn vuoroilla oli kasvua. Hyötyläisen mukaan eivät matkustajakatoa ollut viime vuonna Lahden seudulla Koiviston Auton millään vakiovuorolla.

 Lahdessa alamäki jatkuu

 Kaupunkiliikenteessä yritys sen sijaan kärsi isot menetykset. - Miinusta matkustajamäärissä tuli 2,5 prosenttia, mikä merkitsi yli sadantuhannen matkustajan menetystä Lahdessa, sanoo Hyötyläinen.

 Suurimpana syynä bussin käytön vähenemiseen Hyötyläinen pitää voimakasta henkilöautojen määrän kasvua, mikä alkoi vuonan 2003. - Myös on muistettava, että kesä 2003 oli erityisen lämmin. Varsinaisesti luvut lähtivätkin laskuun kesällä ja sama suunta jatkui syksyllä. Ja kyllä se on tänäkin vuonna ollut edelleen laskussa. Henkilöautoistuminen vaikuttaa edelleenkin.


   Lastenvaunutuki esille

 Yksi merkittävä tekijä Lahden kaupunkiliikenteen vähenemisessä on myös se, että Lahti poisti lastenvaunujen kanssa matkustavien ilmaiset matkat vuoden 2002 alussa. Se jo yksistään teki ison loven.

 - Enimmillään lastenvaunujen kanssa matkustavia oli vuosittain 120 000. Nykyisin määrä on enää viidesosa tästä, Hyötyläinen kertoo.

 Nyt Lahti pohtii uudelleen pitäisikö sittenkin palauttaa lastenvaunujen ilmaismatkat. Tekninen lautakunta päätti tiistaina esittää, että lastenvauniitukea varten varattaisiin erillinen määräraha kaupungin ensi vuoden budjettiin. Lastenvaunutuen palauttaminen maksaisi kaupungille 300 000 euroa vuodessa.

  Nykyisin Lahden kaupunki käyttää joukkoliikennetuen 30 päivän kaupunkilipun ja seutulipun tukemiseen. Niiden hinnat nousevat, jos uusia tukia otetaan käyttöön ilman lisärahoitusta. "Aloitteissa on vaadittu ilmaislippuja myös sotaveteraaneille ja opiskelijoille.

 Junamatkustus kasvussa

  Junan käyttö on Lahdessa kasvussa. Viime vuonna junamatkustajien määrä lisääntyi noin prosentilla. Tänä vuonna kasvu on ollut vielä suurempaa. - Tammi-heinäkuussa on junalla matkustajien määrä ollut Lahdessa viisi prosenttia suurempi kuin vastaavana aikana viime vuonna, kerrotaan VR:n tilastopuolelta.

 Tämä viittaa siihen, että junat ovat vieneet jonkin verran matkustajia busseilta. Erityisesti Lahti - Helsinki pikavuorojen menetykset selittynevät junan suosion kasvulla. Oikorata, joka valmistuu vuonna 2006, onkin suuri haaste bussiyrityksille.

 - Pikavuoroille voi oikoradalla olla jonkin verran vaikutusta. Kilpailu ainakin kovenee mutta kyllä linja-auto varmasti pärjää, koska sillä pääsee kätevästi läheltä lähtöpaikkaa ja lähelle määränpäätä, tuumii Koiviston Auton Hyötyläinen.

Bussiliikenne 2003

• Linja-autoliiton jäsenyrityksiä 390, niillä busseja yhteensä 6141.
• Suurimmat yritykset Koiviston Auto-yhtymä (646 bussia), Savon linja -yhtiöt (497) ja Helsingin kaupungin liikennelaitos (455)
• Bussiliikenteen vuositilastojen 2003 kattavuus on automäärällä mitattuna 75 %. Tilastot  perustuvat 171 yrityksen tietoihin.
• Ajokilometrejä yhteensä 405 miljoonaa.
•Jäsenyritysten henkilöstömäärä 10 260, josta autohenkilökunnan osuus 82 %, henkilöstö vähentynyt vuodesta 2002 vajaalla 1 000:lla.
• Tuotot vähenivät 9,1 %ja kokonaiskulut 1,7 %, bussiliikenteen kokonaisliikevaihto 564 milj. euroa.

Heikki Mantere, ESS, Lahti


[Etusivu]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]

  LINJA-AUTOLIIKENTEEN MATKUSTAJAMÄÄRÄT 2001 - 2003
Miljoonaa matkustajaa
Liikennetyypit 
2001 2002 2003 muutos-% 2002-2003
Pikavuoroliikenne
7.41
7.75 7.38 -4.8 %
Paikallisliikenne
63.50
62.23 61.23 -1.6 %
Sopimusliikenne
109.48
109.81 72.86 -33.6 % (-4.8)
Vakiovuoroliikenne
50.96
49.84 48.64 -2.4 %
Linjaliikenne yhteensä
231.35
229.62 190.11 -17.2 % (-3.4)

Palveluliikenne
0.64
0.80 0.94 17.2 %
Säännölliset tilausajot
3.61
3.45 3.28 -5.0 %
Kotimaan bussimatkailu
9.24
9.31 8.53 -8.4 %
Ulkomaan bussimatkailu
0.27
0.26 0.29 9.5 %
Tilausliikenne yhteensä
13.13
13.03 12.10 -7.1 %

Matkustajat yhteensä
245.12
243.45 203.15 -16.6 % (-3.6)

Suluissa esitetty niiden yritysten suoritteiden muutosta, jotka ovat mukana sekä 2002 että  2003 otoksessa.

Voit lähettää sivujen tekijöille Oiko Ry sähköpostina palautetta.

[Etusivu]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]

Tämä sivu on julkaistu Etelä-Suomen Sanomat -lehdessä 28.08.2004.