Mäntsälässä hurja väestönkasvu

Etelä-Suomen Sanomat 27.07.2004


[Etusivu]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]


Lasse Suomi, Lahti


   Jos Mäntsälän väestönkasvu jatkuu alkuvuoden tahtia, asukasluvun lisäykseksi kirjataan tänä vuonna reilut viisisataa henkeä, noin kolme prosenttia.
 - Se alkaa olla jo hallitun ja hallitsemattoman rajamailla, kunnanhallituksen puheenjohtaja Jarmo Keskinen (kok) arvioi.
 Mäntsälässä on asetettu tavoitteeksi kahden prosentin vuotuinen väestönkasvu, mikä on toteutunut viime vuosina. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla lisäys oli väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 270 henkeä, yhtä paljon kuin koko viime vuonna.
 - Pohdimme jo keväällä syytä korkeisiin lukuihin. Varauduimme niihin vasta myöhemmin, kun oikorata alkaa vaikuttaa. Näyttää kuitenkin siltä, että oikoratapäätöksen ja radan rakentamisen myötä Mäntsälän imago selvästi muuttui, siitä tuli osa pääkaupunkiseutua, Keskinen sanoo. Raju kasvu panee kunnan talouden koville.
 - On rakennettava päiväkoteja ja ala-asteen kouluja vuorovuosin. Siihen vielä henkilöstölisäykset päälle. Tällainen tahti syö meiltä rahat.
 Mäntsälässä muistetaan vielä hyvin 1980-luvun puolivälin hullut vuodet, jolloin väkimäärä kasvoi neljäkin prosenttia vuodessa.
 - Talous meni silloin pahasti kuralle, se saatiin saneeratuksi kuntoon vasta 1990-luvun alkuvuosina. Silloin todettiin, että kasvulla on rajansa.
 

 

Nytkin oltaisiin varmasti neljän prosentin kasvuvauhdissa, jos Etelä-Mäntsälässä alettaisiin kaavoittaa peltoja asumiseen.
  Mäntsälässä uudisrakentaminen on haluttu kuitenkin ohjata pääosin keskustaajamaan.
 - Muutenkin meillä on tiettyjä kriteereitä asetettu. Mutta ei meillä ole ovia kiinni laitettu, niin kuin joissakin pääkaupunkiseudun kunnissa, Keskinen sanoo.

Lahti jatkaa miinuksella

   Päijät-Hämeessä väestönlisäys on ollut alkuvuonna parhaimmillaankin maltillista. Hollolassakin, jossa on koettu rajun kasvun vuosia, lisäys on "vain" sata henkeä, Orimattilassa vajaat seitsemänkymmentä ja Nastolassa sekä Heinolassa kolmisenkymmentä.
   Lahden väkimäärä laskee edelleen. Toukokuussa yllättäen koettu notkahdus sai jatkoa kesäkuussa, ja vuoden ensimmäisen puoliskon jälkeen lahtelaisia on 33 vähemmän kuin vuodenvaihteessa.
   Kyse on todennäköisesti väliaikaisesta taantumasta, jonka osaltaan aiheuttaa opiskelijoiden muuttaminen pois paikkakunnalta. Mutta jos tilanne jatkuu ja Lahti päätyy miinukselle, kyseessä olisi ensimmäinen tappiollinen vuosi sitten vuoden 1989. Vielä viime vuonna Lahden väkimäärä kasvoi 285 hengellä, ja silloin kesänotkahdusta ei esiintynyt.


  Yllättäen Sysmä on pärjännyt Päijät-Hämeen kunnista parhaiten, kun alkuvuoden väestönkehitys suhteutetaan asukaslukuun. Myös Hämeenkoskella on kirjattu pieni lisäys. Väkeä ovat Lahden lisäksi menettäneet Asikkala, Kärkölä, Padasjoki, Hartola ja Artjärvi.

Espoo kasvoi eniten

Mäntsälänkin prosentit ovat kevyttä tavaraa, kun niitä verrataan Oulun seudun kuntien vastaaviin. Liminka, Tyrnävä, Kiiminki ja Kempele kasvavat tänä vuonna neljän-seitsemän prosentin tahtia, jos vauhti jatkuu nykyisen kaltaisena. Nurmo Seinäjoen ja Ylöjärvi Tampereen imussa ovat nekin kasvaneet suhteellisesti laskien Mäntsälää rivakammin. Pääkaupunkiseudun yli viidentuhannen asukkaan kunnista Mäntsälän edellä on vain Kirkkonummi.
    Eniten väki lisääntyi alkuvuonna Espoossa, lähes 1 200 henkeä. Vantaa kirjasi yli 800:n ja Kirkkonummi vajaan 800 asukkaan kasvun. Nurmijärvellä lisäys oli reilut 400. Yli kolmensadalla kasvattivat asukasmääräänsä Porvoo, Tuusula, Vihti, Ylöjärvi ja Jyväskylän maalaiskunta.
   Helsingille on tulossa jälleen tappiollinen vuosi, alkuvuosi on 1 300 miinuksella. Turkulaisia on lähes 700 ja kuopiolaisia lähes 300 vähemmän kuin vuoden vaihteessa. Oulu ja Tampere ovat kasvaneet reilun kahdensadan asukkaan verran. Jyväskylässä lisäys on 70 ja Porissa 30.

ETELÄ-SUOMEN SANOMAT

Voit lähettää sivujen tekijöille Oiko Ry sähköpostina palautetta.


[Etusivu]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]

Tämä sivu on julkaistu Etelä-Suomen Sanomat -lehdessä 27.07.2004.