Pendelöinti lisääntyy tulevaisuudessa

Liikenneturvan Liikennevilkku Joulunumero 2004


[Etusivu]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]



Päivittäin pääkaupunkiseudulle pendelöivien määrä on noin 75 000. Työn perään lähdetään kaukaakin ja pitkät työmatkat ovat ilmiönä jatkuvasti kasvava. Sunnittelija Arja Salmi YTV:ltä arvioi, että noin viiden vuoden päästä pendelöijiä on jo 10 000 enemmän kuin nyt.

Edullinen asuminen ja rauhallinen ympäristö houkuttelevat perheellisiä ja muita työssäkäyviä YTV-alueelta kehyskuntiin. Nämä elämänlaatuun vaikuttavat seikat ovat yhä useamman mielestä päivittäisen matkustamisen väärti. Tulevaisuudessa pendelöinti-ilmiötä takuulla tukee eläköitymisen seurauksena pääkaupunkiseudulla vapautuvat työpaikat.

Lisääntyvä pendelöinti on haaste niin yksittäiselle perheelle kuin myös liikenteelle ja koko yhteiskunnalle.


Kuvalähde: YTV
Kuvalähde: YTV


PS Koska ylläoleva mielenkiintoinen tilasto antaa tiedot lähinnä Järvenpää - Lahti moottoritien valmistumisen jälkeen, olisi mielenkiintoista saada päivitetty tilasto, jossa olisivat Kerava - Lahti oikoradan päätöksen aiheuttamat sukkulointilisäykset vuoden 2003 jälkeen. Vielä mielenkiintoisempaa on luonnollisesti tulevaisuudessa verrata oheista, 2004 tilastoa sekä tulevaisuuden vuoden 2006-2007 tilastoja. Oiko ry.



Mä joka päivä junalla meen…


Työmatkalaisten yhdistys kannattaa järkevää joukkoliikennettä

   Eräänä syysvihmaisena aamuna Kai Vehmersalo huomasi, että Lahden rautatieaseman katoksettomalla laiturilla oli muitakin nyrpeäilmeisiä ihmisiä odottelemassa junaa. Mitä useamman kanssa hän laiturilla jutteli, sitä varmemmaksi hän asiastaan tuli: työmatkalaisten etuja täytyy hoitaa.

Vehmersalon keräämälle sähköpostilistalle kertyi nimiä vinhaa vauhtia ja pian kypsyi ajatus yhdistyksestä. Keväällä 2004 perustettiin Oiko ry, joka ajaa Päijät-Hämeen ja Lahden alueelta pääkaupunkiseudulle kulkevien työmatkalaisten etuja.

– Olemme olleet neuvotteluissa Ratahallintokeskuksen ja VR:n kanssa sekä käyneet juttusilla Lahden teknisessä virastossa. Olemme Lutherin tapaan laatineet teesit, toiset Lahden kaupungille ja toiset VR:lle, Vehmersalo listaa yhdistyksen toimintaa.

Ja syytä heitä on kuullakin, kun julkista liikennettä kehitetään. Heillä, jos kellä, on vankka joukkoliikenteen käyttäjän näkökulma. Vehmersalo on kulkenut junalla viitisen vuotta, samoin Pasilasta kyytiin hyppäävä Juhana Castrén. Tapio Kokkoselle on kertynyt työmatkavuosia jo 13.

– Yhdistyksessä on henkilöitä, joilla on jopa kahdenkymmenen vuoden kokemus pendelöinnistä. He ovat nähneet pitkän historian junien kehityksessä, Vehmersalo sanoo.

Matkustuskokemusten lisäksi yhdistyksessä on myös arvovaltaa, jota edustavat kansanedustajat Jouko Skinnari ja Tuija Nurmi.



Oikorata jo mielessä

   Castrén, Vehmersalo ja Kokkonen viettävät junassa lähemmäs kolme tuntia päivässä. Eikä siinä kaikki, sillä useimmat työmatkalaiset kulkevat joukkoliikenteellä vielä joko työpaikan tai kodin päässä. Ilta siintää jo pitkällä, ennen kuin pendelöijät ovat kotinurkilla. Lahden halvempi ja väljempi asuminen verrattuna Helsingissä asumiseen on kuitenkin tarpeeksi hyvä syy päivittäiseen pendelöintiin.

  Kun työmatka on rankka, on syytä välillä ottaa rennosti, Vehmersalo naureskelee. Muutaman kerran vuodessa työmatkalaiset yltyvät kilistelemään laseja junassa. Erityisen hyvän syyn maljan nostoon on antanut Lahti Kerava-oikoradan edistyminen.

  Me kutsumme sitä leikillisesti vapaudenradaksi, Vehmersalo valottaa yhdistyksen ajatuksia uudesta ratahankkeesta. Nopeimmillaan Lahdesta Helsinkiin on mahdollista kiitää 44 minuutissa. Jos aikataulusuunnitelmat pitävät, vapautuu kolmikolle noin tunnin verran vapaa-aikaa päivittäin.

Elämää junassa

Pendelöijille työmatka on tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Monet Oiko ry:läiset viihtyvät niin hyvin toistensa seurassa, että he tapaavat joskus myös viikonloppuisin harrastusten merkeissä. Yhteiset pikkujoulutkin on järjestetty – tietysti junassa.

Pääsääntöisesti arki raiteiden päällä on torkkumista, lukemista, työpapereiden selaamista ja jutustelua kavereiden kanssa.

  Matkustaminen on minulle tärkeää omaa aikaa ja irrottaumishetki työpäivästä, Castrén toteaa. Samaan aikaan Vehmersalo poistuu hytistä hoitamaan työpuheluaan. Joskus työpäivä jatkuu vielä junassakin.

Kiskoja pitkin matkustamisessa on oma tunnelmansa. Hetken aikaa muistellaan aikoja, jolloin työmatkalaisilla ei ollut omia vaunuja. Silloin kuuli otteita suomalaisesta perhe-elämästä. Mieleen muistuu myös Iisalmeen menevän junan perjantaitunnelma ravintolavaunussa. Miinusta miehet antavat nykyisille supistetuille junapalveluille.


Päivittäin Lahdesta pendelöivien Juhana Castrénin ja Kai Vehmersalon ilmeet kertovat, että matkustaminen voi olla myös mukavaa

Päivittäinen matkustaminen voi olla mukavaa

   Kyllä vähäsen harmittaa, kun aamulla ei enää kahvilakärryt tuokaa aamukahvia: Se on tietysti pieni asia mutta mukava lisä, Castrén muistuttaa palvelujen tärkeydestä.

Kokkonen on puolestaan kokeillut työmatkansa taittamista bussilla. Hän oli syystäkin tyytyväinen: bussit olivat Helsingissä puolen vuoden aikana lähes minuutin tarkkuudella ajallaan. Aamulla tosin täytyi herätä aikaisemmin kuin nyt ja se rassasi pitemmän päälle. – Perhesyistä vaihdoin takaisin junaan, toteaa Kokkonen.

Lippujen hinnoissa tarkistettavaa

Lahteen matkaava kolmikko omaa selvät käsitykset joukkoliikenteen nykytilasta: matkalippujen hinnat saisivat kyytiä, jos itse matkustajat saisivat asiaan vaikuttaa.

  Joukkoliikenteellä matkustamisen täytyisi olla selvästi halvempaa kuin esimerkiksi kahden hengen kimppakyyti Lahdesta. Eikä se sitä ole, Vehmersalo tarrautuu kommentillaan tärkeään joukkoliikennepoliittiseen aiheeseen.

Kaikki ovat kyllä yhtä mieltä, että matkustaminen julkisella liikenteellä on mukavampaa, rennompaa ja turvallisempaa kuin autolla. Peltilehmään ei kukaan mielellään vaihtaisi.

Liikenneturva

Voit lähettää sivun tekijälle Tanja Soikkeli, Liikenneturva sähköpostina palautetta.


[Etusivu]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]