Oikoradan topparoikalla on muutakin kuin kanki

Työkaluina kiskontyöntölaite, toppakone, hydrauliset hakut - ja kanki
Etelä-Suomen Sanomat 19.09.2004


[Etusivu]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]


Pasi Huuhtanen, Orimattila

   Luhdanjoella sataa tihuuttaa. Tuuli pukkaa veden melkein vaakasuoraan, mutta se ei estä tämän päivän toppa- roikkaa. Kiskontyöntölaite rullaa 7 200 kilon painoista, 120 metriä pitkää kiskoa rauhalliseen tahtiin ulos junasta. Sen verran sade vaikuttaa, että kiskoa siirtäviä työntörullia on liukkaalla kelillä käytössä kaksi, jotta ote pitää.
  Kiskon laitto oikoradalla perustuu korkeaan ja raskaaseen tekniikkaan. Niin kauas entisajan topparoikasta ei ole kuitenkaan menty, etteikö käsityötä ja rautakankea tarvittaisi. Esimerkiksi kahden 120-metrisen kiskonpätkän yhtymä- kohdassa on kangelle käyttöä.

  Käsin siirretään myös kiskoa kannattelevat rullat uuteen paikkaa sitä mukaa kun kisko etenee. Kahdeksan- miehinen topparoikkakaan ei jaksa pidellä kiskoa. Painoa tulisi melkein tuhat kiloa miestä kohden.

Rekkaralli pölkkyjä

   Oikoradan kiskotus etenee nyt Luhdan- joen eteläpuolella. Luhtikyläntien sillan kohdalle miehet ovat rakentaneet työmaa-aikaiset vaihteet, joilla junat voivat vaihtaa itäiseltä raiteelta läntiselle. Aikaa säästyy, kun ei tarvitse mennä Hakosiltaan asti vaihtamaan raidetta.
   Vaihteen kohta on tehty puupölkyistä. Muuten kaikki oikoradan pölkyt ovat betonia. Kuusi täysperävaunullista rekkaa ajaa jokainen kolme lastia pölkkyjä päivässä oikoradan varteen Parma Betonilan tehtaalta Forssasta.

   Kisko painaa 60 kiloa metriltä, mutta pölkky se vasta painaakin. Yksi betoni- pölkky on noin 270 kiloa. Kun pölkkyjä tulee radalle 60,9 senttimetrin välein, on ratakilometrillä lähemmäs puoli miljoonaa kiloa pölkkyä. Kiskoineen ratakilometri painaa yli 560 000 kiloa.


Ratapölkkyjen asettelu

   Olisi siinä nostamista. Mutta nyky- aikainen kiskontyöntölaite rullaa kiskon radan päälle. Paksu rautatanko alkaa pian taipua kauniisti alaspäin ja miehet asettavat 15 metrin välein rullat, joiden päällä alas taipunut kisko lepää.
   Vielä edempänä kulkee työmiesten asettamaa kourua pitkin laite, joka ohjaa kiskon parahultaisesti oikealle kohdalle.

Kiskonlaskulaite

   Kun kisko on koko pituudeltaan radan päällä, sitä korotetaan hydraulisella nosturilla sen verran, että miehet saavat kannatinrullat pois kiskon alta. Tämän jälkeen kisko lasketaan paikalleen.

   Tässä vaiheessa kisko kiinnitetään pölkkyihin vain joka kuudennen pultin kohdalta. Kiinnityskohtia on yhtä monta kuin pölkkyjä. Huolellinen kiinnitys tehdään vasta, kun kisko on tarkalleen oikealla paikalla.

   Vaikka kisko saadaan topparoikalla melko tarkkaan paikalleen, ei se riitä. Myöhemmin tulee toppakone, joka asettaa ja tukee kiskot sekä leveys- että korkeussuunnassa. Kun kisko on saatu oikeaan kohtaan, koneen hydrauliset hakut käyvät töihin. Ne siirtävät sepeliä pölkkyjen alle ja tukevat pölkyt paikalleen.


Kaksi kertaa sepeliä

   Ennen kiskotukseen pääsyä radan päällystä on kuitenkin tehty jokunen tovi. Ensin radan varteen on jaettu ratapölkyt sopivin välein. Sitten paikalle on tuotu pohjasepeli. Sitä on läjitettynä Hako- sillassa oikoradan pohjoispäässä isot kasat. Tämän jälkeen pöllit jaetaan viiden nipuissa kutakuinkin kiskon kohdalle.

   Vasta näiden vaiheiden jälkeen voi paikalle tuoda kiskoa. Kiskotuksen jälkeen radalle ajetaan vielä pintasepeli, jonka jälkeen vasta päästään asettamaan rata lopullisesti paikalleen.
   Oikoradan sepeli tulee Pernajan Koskenkylästä. Koskenkylän kivi on kovinta Suomessa ja sitä käyttävät niin rautatien kuin tienkin rakentajat.
   Oikoradalla radan rakentajat saavat tehdä työtä harvinaisen rauhallisessa ympäristössä. Päälle ajavia junia ei juuri tarvitse varoa. Toista on silloin, kun korjataan vanhaa esimerkiksi vaihtamalla kiskoja.
   Jos työ tehdään yksiraiteisella rata- osuudella, miehillä on todella kiire. Siellä työt täytyy sovittaa junaliikenteen väleihin. Suuri osa ratojen korjauksia tehdään tällaisilla hankalilla reiteillä.
   Oikoradan topparoikka tekee kansallisvarallisuutta kivestä, raudasta ja betonista. Jalostusarvo on kova siinä vaiheessa, kun junat ajavat väylää kahtasataa.

   Oikoradan kiskot ja pölkyt painavat ilman sivuraiteiden ja ratapihojen rakenteita yli 70 miljoonaa kiloa. Jos joku keksisi panna radan kiskot ja pölkyt palasiksi ja jakaa palaset kansalle, liikenisi jokaiselle suomalaiselle yli 14 kiloa betonia ja terästä. Niin ei taida käydä. Oikoradan pinnassa teräksen ja betonin arvo on moninkertainen.

Netlari 

Voitlähettää sivujen tekijöille Oiko Ry sähköpostina palautetta.


[Etusivu]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]

Tämä sivu on julkaistu Etelä-Suomen Sanomat -lehdessä 19.09.2004.