Oikorata vetää yli 4 miljoonaa matkustajaa vuonna 2010

Uusi Lahti, Pääkirjoitus 18.08.2004



Oikorata vetää yli 4 miljoonaa matkustajaa vuonna 2010

   Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen on viime kuukausina vieraillut monta kertaa Päijät-Hämeen isoja liikennehankkeita koskevissa tilaisuuksissa. Asioina ovat olleet lähinnä oikorata ja Lahden - Heinolan moottoritie. Viime viikolla Heinolan asuntomessuilla käydessään ministeri kävi Lahdessa pidetyssä asuntoseminaarissa, missä hän korosti liikenneinvestointien kannattavuutta yhteiskuntataloudellisesti.

   Keravan - Lahden oikorata on tästä erinomainen esimerkki. Ministerin mukaan sen vaikutukset tulevat olemaan suuremmat kuin aikoinaan rakentamispäätöstä tehtäessä tiedettiinkään. Sillä on merkitystä Helsingin - Mäntsälän - Lahden - Pietarin akselin lisäksi koko Itä-Suomelle ja myös Tampereen seudulle, koska oikorata vapauttaa kiskokapasiteettia pääradalla välillä Helsinki - Tampere.

   Kun liikenne tehostuu, tehostuvat myös teollisuustuotanto ja kauppa.

   Eikä ihmisten tarvitse pakkautua niin lähelle työpaikkoja, kun hyvät liikenneyhteydet mahdollistavat asumisen vähän kauempanakin. Läheisinä esimerkkeinä tästä ovat Lahden Karisto ja Heinolan asuntomessualue, ne ovat vetovoimaisia asuinpaikkoja nimenomaan siksi, että sijaitsevat moottoritien kupeessa.

   Oikorata on sitten kahden vuoden kuluttua se kova juttu. Siitä puhuessaan ministeri Leena Luhtanen otti esille myös Lahden matkakeskuksen ja Nostavan tavaraterminaalin, ja kaivoi sitten jostakin arvion, että oikorataa tulee vuonna 2010 käyttämään 4,3 miljoonaa matkustajaa. Nykyisin vastaava määrä on noin 2 miljoonaa.


 

Valtatie 12 nyt tärkein

   Liikenneministeri sai seminaarissa Lahden kauppakamarin puheenjohtajalta Timo Laineelta ja toimitusjohtajalta Tapani Kassolta toivomuskirjelmän siitä, että valtatie 12 kunnostettaisiin tavaraliikenteen tarpeita vastaavaksi. Vaatimus on perusteltu, sitä puoltavat Suomen Venäjän-kaupan vaatimukset eli Suomen kilpailukyky idänkaupassa.

   Valtatie 12 välittää jo nykyisessä ala-arvoisessa kunnossaankin lähes yhtä paljon raskasta poikittaisliikennettä kuin E 18 -tie. E 18:n kansallisesta merkityksestä ei ole epäilystä, mutta muun eteläisen Suomen liikennetarpeiden johtaminen väkisin rannikkotielle ei ole kenenkään edun mukaista. Jo nyt pääkaupunkiseudun kunnat valittavat liikenteen kasvavaa ruuhkautumista väyläparannuksista huolimatta. Näiden ruuhkien sisältämä riski ei koskaan tule häviämään, mistä syystä sujuva ja kustannustehokas tavaraliikenne hakeutuisi mieluiten lyhyemmälle ja sujuvammalle väylälle, minkä 12-tie kuntoon pantuna tarjoaisi.

   Päijät-Hämeen tärkein tiehanke tässä vaiheessa onkin valtatie 12, jonka kunnostus on valmis aloitettavaksi Lahden - Kouvolan välillä vuonna 2006. Nastolan - Iitin välinen ympäristövaikutusten arviointi valmistuu marraskuussa ja tiesuunnitelma vuodenvaihteessa 2005-06.
Lahden kauppakamari esitti ministerille, että vt 12:n parantamisen pitäisi asemoida ministeriön budjettiin vuodelle 2007.

   Eikä kysymys ole vain tavaraliikenteestä, vaan myös yleisestä liikenneturvallisuuden. Nykyisellään tien kapeus, mutkaisuus ja huono pinta ovat vaaraksi tienkäyttäjille. Viimeaikaiset rekkojen kaatumiset ja muut onnettomuudet tiellä todistavat tästä.


   Viime vuosikymmenien aluepolitiikka on kuitenkin ollut sitä, että komeita baanoja on rakennettu hiljaiseen pohjoiseen. Kun jossakin kilometrejä pitkillä tasaisissa suorilla tulee pieni nousu, niin siihen jo on tehty ohituskaista. Sen sijaan täällä etelässä ajetaan kinttupolkuja ja kuollaan onnettomuuksissa.

   Hämeen tiepiirikin on tämän nurinkurisen aluepolitiikan uhri.

   Kauppakamari sanoo olevansa tietoinen ministeriön budjetin riittämättömyydestä, mikä näkyy tiepiirien toimintaa häiritsevänä niukkuutena. Keskeisten liikenneväylien kunnossapito on kuitenkin valtiovallan tehtävä. Samalla on otettava huomioon, ettei Suomi voi jäädä jälkeen eurooppalaisista standardeista eikä jättää huomiotta elinkeinoelämän kehitykseen eikä asumiseen ja työpaikkaliikenteeseen liittyviä uusia tarpeita.

   Liikenneväyliin ja liikenteen sujuvuuteen kohdistuvat investoinnit ovat yleensä valtion parasta aluepolitiikkaa ja maksavat lyhyessä ajassa itsensä takaisin. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus selvittää ministeriryhmän liikenneinvestointiohjelman kansantaloudellisia vaikutuksia. Ministeriryhmä on esittänyt, että 2005-07 aloitettaisiin noin miljardin euron arvosta isoja tie- ja ratahankkeita. Nyttemmin koko hallitus on sitoutunut ainakin työryhmän esittämään hankkeiden aloitusjärjestykseen.

   Leena Luhtanen kertoi alustavana tietona selvityksestä, että tälle hallituskaudelle suunniteltujen hankkeiden toteuttaminen lisää kansantuotetta hankkeiden vaikutusaikana 7 miljardilla eurolla.

   Vt 12 ei ole mukana tässä 17 hankkeen ohjelmassa.

Voit lähettää sivujen tekijöille Oiko Ry sähköpostina palautetta.


[Etusivu]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]

Tämä sivu on julkaistu Etelä-Suomen Sanomat -lehdessä 25.07.2004.