OIKORATA RAKENTUU KUIN PALAPELI

Lahden Viikkouutiset 1.12.2004


[Etusivu]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]


PETRA PULKKINEN

  Oikorataa välille Kerava-Lahti rakennetaan kuin jättimäistä palapeliä. Hanke on pilkottu yli 25 isoon urakkaan ja kuuteen erilliseen massatasapaino eli maaurakointialueeseen.
   Enimmillään eri urakoitsijoiden työntekijöitä oli radanvarrella yhteensä 750 samanaikaisesti. Huomioon tulee ottaa myös ympäristö ja kaikki ne ihmiset, joiden arkea 63 kilometriä pitkä työmaan koskettaa seitsemän kunnan alueilla.
   Oikoradan suunnittelijat ja urakoitsijat ovat sopimussuhteessa Ratahallintokeskukseen, joka on hankkeen tilaaja. Rakennuttajakonsulttina toimii Lemcom Oy.
  – Toimimme vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä lukuisien eri tahojen kanssa, kertoo Ratahallintokeskuksen projektipäällikkö Juha Kansonen.
  Uuden radan tulisi olla valmis vuoden 2006 syksynä. Kansosen mukaan aikataulusta ollaan jopa hieman edellä ja
budjettikin on pitänyt, vaikka se on tiukka.
  – Meillä on ollut onnea säiden suhteen. Viime vuoden joulukuussa kelit suosivat ja urakoitsijat pystyivät painamaan hommia kolmessa vuorossa kellon ympäri. Työtahti oli kova, mutta niin oli laskutuskin: noin miljoona euroa vuorokaudessa, muistelee Kansonen.
   Kaikki ei kuitenkaan ole luistanut kuin rasvattu. Hidastaviakin tekijöitä radanvarteen on sattunut.
  – Aluksi ei ollut edes ajan tasalla olevia karttoja, joten ne piti tilata, jotta suunnittelutyöt pääsivät alkamaan. Maakaasulinjan siirto Mäntsälässä ja Järvenpään kaavaan liittyvät seikat löivät myös kapuloita rattaisiin.

   Ympäristö sekä eläimet huomioitu
  – Hankkeen vuoksi on tehty paljon ympäristöselvityksiä. Liito-oravat, saukot sekä meluhaitat on otettu jo huomioon suunnitteluvaiheessa. Lopputuloksessa ei saa ilmetä ympäristöongelmia. Vain siten linjausta voidaan pitää onnistuneena, sanoo Kansonen.
  Radanvarren asukkaita suojellaan kohtuuttomalta meteliltä. Meluntorjunnassa käytetään hyväksi maaston muotoilua, melukaiteita ja maavallia. Radan alta on jouduttu lunastamaan 27 kiinteistöä.
   Massatasapainoalueilla pyritään siihen, että louhittuja maa-aineksia ei kuljetella turhaan.
   – Se on ympäristön sekä budjetin kannalta hyvä asia. Louhittu maa-aines murskataan paikan päällä ja käytetään uudestaan ratakerroksien rakentamiseen. Lähes kaikki kalliot on hyötykäytetty.
   Raidesepeli on Kansosen mukaan ainut, mikä tuodaan muualta. Tämä siksi, että raidelinjalta murskatusta 5,5 miljoonasta tonnista ei löytynyt laatuvaatimukset täyttävää kiviainesta.

Maa-aineen murskaus paikalla
Räjäytetty maa-aines murskataan paikan päällä ja käytetään uudestaan ratakerroksien tekemiseen. Roudan ehkäisemiseksi kivituhka poistetaan.

Kiskonlaskukone
Kiskojuna kuljettaa 36 kiskoa, joista kullakin on pituutta 120 metriä. Kiskot tuodaan Saksasta, mutta asennuslaite on suomalaista tekoa.

Kilometritolkulla huoltotietä

  Ratatyömaa tarvitsee toimiakseen huoltoteitä, joita pitkin eri projekteille voidaan kulkea. Valmiita pikkuteitä on saatu käyttöön maanomistajilta ja uusiakin on tehty. Yhteistyö maanomistajien kanssa on Kansosen mukaan sujunut hyvin.
   – Kaikki valmiina olleet tiet videoitiin ennen niiden käytön aloittamista. Urakoitsijat ovat sitoutuneet laittamaan tiet vähintäänkin samaan kuntoon, missä ne olivat ennen projektin alkua. Videointi takaa molempien puolien oikeusturvan kunnostusvaiheessa.
   Projektin jälkeen huoltotiet jäävät palvelemaan paikallista liikennettä. Lisäksi ne ovat välttämättömiä radan kunnossapidon vuoksi. Moottorien käyttäjiäkään ei saa häiritä turhaan.
 – Meillä on ollut lupa pysäyttää liikenne korkeintaan viideksi minuutiksi. Työt on joka kerta suunniteltu niin, että sama auto ei joudu pysähtymään matkallaan kuin kerran.
  – Olemme katkaisseet liikenteen yhteensä noin 2000 kertaa, laskee Kansonen.

 Ammattilaisia tarvitaan

  Hankkeen valmistuttua siltoja tulee olemaan kaiken kaikkiaan 81, joista suurin osa on pieniä, mutta toiset useita satoja metrejä pitkiä. Yhteensä silta- ja paalu- laattakilometrejä kertyy noin kymmenen.
  Suuria siltoja radalle nousee viisi. Kytömaan risteyssillalla on pituutta yli puoli kilometriä ja se kuten muutkin isot sillat ovat ihan omia projektejaan. Niissä riittää työsarkaa siltatimpureille.
   Moniin erikoisaloihin jaettu hanke vaatii osaajia laidasta laitaan. Radanrakentajamiehet ovat tässä ihan oma lukunsa. Kansonen tietää, että ammattitaitoisia radanrakentajia ei niin vain löydäkään.
  – Se on erikoisala, jossa ammattitaitoa voisi verrata vaikka hyvään timpuriin. Ammattitaidottomalla ei tee mitään.

 Viikossa valmiiksi 4320 metriä

  Radantyöntölaitteisto on tällä työmaalla uusin kaikista. Laitteen avulla työnnetään paikoilleen 120 metrinen kisko, jonka jälkeen kone liikkuu eteenpäin ja uusi kisko voidaan asentaa.
  Kiskontyöntölaitteella on pituutta yli 120 metriä ja se kuljettaa mukanaan 36 kiskoa. Kun kaikki on käytetty, se ajetaan takaisin Lahteen ja tyhjä kiskovaunu vaihdetaan täyteen. Viikossa saadaan 4320 raidemetriä valmiiksi.
  – Vaikka kisko näyttää vain rautatangolta, se on kuitenkin hightech-tuote. Se kuinka juna kulkee, riippuu kiskon profiilista, kertoo Rauli Saarinen, joka on itse ollut mukana kehittelemässä tätä kiskokoneiden kuningasta.
  Suomalaista radanrakennusta on käyty ihmettelemässä ja ihailemassa kaukaa.
  – Meillä ratakilometri maksaa noin viisi miljoonaa euroa ja muualla maailmassa 30 miljoonaa euroa. Siksi ulkomaalaiset tulevat ottamaan meiltä oppia, kertoo Kansonen.


Eroaa moottoritien rakentamisesta

  Ennen kuin ainuttakaan siltaa päästiin rakentamaan tai ratakiskoja asentamaan, piti kalliot louhia.
  Noin 2,8 miljoonaa kuutiota kiveä pantiin maan tasalle räjäyttämällä. Räjähteenä käytettiin pääasiassa aniittia. Dynamiitti toimi alkutavarana eli nallina, mutta pidemmän päälle se olisi ollut tehoonsa nähden aika kallista.
 Räjäytyksien jäljiltä kalliot pestään, jotta irtokivet putoaisivat. Lisäksi niihin porataan neljästä kuuteen metriä pitkiä pultteja, etteivät jää ja rapautuminen pääsisi murtamaan kalliota vuosien saatossa. Ratakiskojen alle jäävä osuus tasoitetaan betonilla. Tämän ansiosta kalliokoloihin ei pääse jäämään vesipesiä.
   Oikoradasta 80 prosenttia kulkee samassa maastokäytävässä Helsinki - Lahti-moottoritien kanssa. Jos moottoritiessä ilmenee painaumia, ne vaikuttavat epämukavina, mutta muuten harmittomina tömähdyksinä autossa matkustaviin.
  -220 kilometriä tunnissa kulkevalle junalle tömähdykset eivät ole yhtä harmittomia. Radan rakenteet suunnitellaan painumattomiksi ja sen toteutumiseksi tarvitaan valvontaa, selostaa Kansonen.
  – Jos maa-aines on savea, sille pitää tehdä jotain, ettei painumista tapahdu. Alueen laajuudesta ja saven koostumuksesta riippuu, minkälaisiin toimenpiteisiin ryhdytään.
  – Vaihtoehtoina ovat paalulaatat, stabilointi tai massan vaihto: Kalliolle ei tarvitse tehdä mitään edellisistä, kertoo Simo Salonen, joka työskentelee maanurakointialue numero viiden valvojana.

Kannattava hanke - Lahdellekin

  Oikoradan kustannusarvio on 331 miljoonaa euroa. Hankkeen on laskettu olevan yhteiskuntataloudellisesti kannattava.
  Merkittävimmät kustannussäästöt tulevat matka-aikojen lyhenemisestä, liikennöintikustannusten alenemisesta, lipputulojen lisääntymisestä sekä onnettomuus- ja päästökustannusten säästöistä.
  Lahdelle hankkeesta ei koidu muita kustannuksia kuin matkakeskus, joka maksaa noin 2,2 miljoonaa markkaa.

  Lahden kaupunginjohtaja Tarmo Pipatin mukaan radasta ei voi olla muuta kuin hyötyä.
   – Lahden seutu linkittyy entistä selkeämmin pääkaupunkiseutuun. Moottoritie ja oikorata yhdessä muodostavat erinomaiset liikenneyhteydet. Odotamme tietenkin uuden radan lisäävän väestönkasvua alueellamme.
  Pipatti pitää Lahden ja sen ympäristökuntien asuntojen halpaa hintatasoa takeena siitä, että muuttovirta ei käänny ainakaan pois Lahdesta.
   – Pääkaupunkiseudun hinnat ovat niin kovia, että tavallinen palkansaaja ei pysty siellä elämään. Täällä asuntojen halvat hinnat lisäävät alueen vetovoimaa, uskoo Pipatti.
  Hän huomauttaa, että Lahden pahimmat kilpailijat ovat Hyvinkää, Riihimäki ja Hämeenlinna. Oikoradan myötä kilpailu asukkaista lähikuntien kanssa ei kovene.         
  – Radan tulo ei ole kuntarajakysymys, vaan koko Lahden seutu hyötyy siitä.

Lahden Viikkouutiset 1.12.2004

Voit lähettää sivujen tekijöille Oiko Ry sähköpostina palautetta.


[Etusivu]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]

Tämä sivu on julkaistu Lahden Viikkouutiset -lehdessä 1.12.2004.