Lahden matkakeskuksen hankesuunnitelma – kommentteja

Uusi Lahti 11.01.2004



Matkakeskuksen sijoittaminen rautatieaseman yhteyteen on luontevaa. Sijoitukseltaan paikka on edelleen keskeisesti Lahden keskusta-alueella, yhdistää eri joukkoliikennemuotoja ja edistää ratavarren kehittymistä eläväksi kokonaisuudeksi palveluiden sekä työpaikkojen osalla. Risteävällä alueella säilyvät edelleen lyhyet etäisyydet eri ilmansuuntiin.

Ratkaisu todennäköisesti siirtää liikennettä pois Lahdenkadun ja Aleksanterinkadun risteysalueelta. Painopisteen huomio keskittyy Vesijärvenkadulle ja Mannerheimin- kadulle, jonka seurauksena liikenne- tekijöitä on parannettava ajoneuvo- liikenteen ja kevyen liikenteen osalla. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kevyen liikenteen suuntautumiseen lähialueille ja keskustaan, esimerkiksi polkupyöräliikennettä ei ole otettu huomioon!

Mitä tehdään vanhalle linja-auto- asemalle? Nykyinen asemarakennus voisi edelleen palvella samoja tarpeita varten, mutta pienimuotoisemmin – lisäksi vapautuva tila voidaan käyttää muita toimintoja varten. Ratkaisujen myötä maankäyttöolosuhteet helpottuvat, kun pysäköinnin ja liikenteen tarve alueella vähenee. Tilanne helpottaa alueen nykyisten ongelmien ratkaisemista!

Matkakeskusta suunniteltaessa kehitetään samalla myös koko rata- alueen rakentumista ja palvelu- rakennetta. Radan varsi luo samalla mielikuvaa Lahdesta kaupunkina, sillä junarata-alue muodostaa porttiaiheen ulkopuoliselle Lahteen saapuvalle siinä missä Radiomäen vanhat radiomastot, hyppyrimäki ja esimerkiksi kaupungin- talon torni etäältä tarkasteltuna.



Kaikkein parasta olisi jo ensivaiheessa rakentaa Vesijärvenkadun päälle, jotta luodaan yhteys rata- alueen länsi ja itäpuolelle. Mikäli heti alkuvaiheessa ei luoda yhteyttä, jatkorakentumisen myötä tämän yhteyden rakentuminen tulee aina vain vaikeammaksi. Tästä on lukuisia esimerkkejä, muun muassa Hyvinkään keskustan rata-alue. Rakennettava kansi helpottaa yhteyksiä radan suuntaisesti ja samalla rautatie- aseman nykyinen edusta-alue voitaisiin ottaa tehokkaampaan käyttöön – pysäköinti ja muina rautatieaseman toimintoja palvelevia toimintoja varten. Kannen maanalaista tilaa voidaan myös hyödyntää pysäköintiä ja muita asemaa palvelevia toimintoja varten.

Olemassa olevat aseman toiminnot ja palvelut eivät vastaa nykyajan rautatie- asemille asetettuja vaatimuksia. Aseman alue on keskeinen solmukohta matkakeskusta kehitettäessä ja siksi rakennettavalle alueelle on oltava mahdollista sijoittaa myös muita palveluja: elintarvikekauppa, pankki, posti, ravintola, kahvila, pysäköinti, autonhuolto, kuntosali, apteekki ja muita vastaavia toimintoja. Kaikki palvelut tulee nivoa yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi, joilla on keskenään hyvä toiminnallinen yhteys. Ratavarren rakenteita kehitettäessä ei saa unohtaa viherrakentamisen merkitystä alueella viihtyisyyden kannalta: pensaat ja  puut sitovat pölyä sekä vaimentavat melua; toisaalta istutusryhmät luovat vuoden- aikojen vaihtelua ja antavat väriä ympäristöönsä.
Välittömästi on ratkaistava pääasialliset joukko- ja kevyen liikenteen solmu- kohdat sekä liikenteen suunnat. Autojen pysäköinnin hajauttaminen on suotavaa, sillä eri suunnilta lähestyviä autoja varten on tarkoituksenmukaista järjestää pysäköinti niille suunnille, joihin liikennettä suuntautuu.

 Asemanrakennuksen välittömään yhteyteen tulee järjestää polkupyörä- parkki, joka on katettu, suojattu ja varustettu asianmukaisella valvonnalla. Matkustajaliikenteen kannalta pääasiallisesti käytettävien ratojen sijainti tulisi olla rata-alueen rautatie- aseman puoleisella reunalla. Matkustajia koskevat puutteet liittyvät turvallisuuteen ja viihtyisyyteen sekä osittain toiminnallisiin ongelmiin, joista vakavimpia ovat turvallisuuteen liittyvät tekijät. Laiturialueet ja portaat ovat liian kapeat ja talvisin erittäin liukkaat, opasteet kahdelle laiturialueelle epäselvät ja epäjohdonmukaiset sekä junien myöhästelystä johtuen talvisina vuodenaikoina odotustilat ovat puutteelliset. Matkustajat tarvitsevat katettua tilaa laiturialueille ja lämmintä viihtyisää odotustilaa laiturialueen välittömässä läheisyydessä. Liikuntaesteettömyys tulee myös ottaa huomioon sekä aseman opaste- ja tiedotustoimintaa parantaa: tiedottaminen koskee myös jatkoyhteyksiä, pysäköintiä ja palvelutarjontaa. Vesijärvenkatua pitkin liikkuu keskustaan paikallis- ja kaukoliikennettä. Tämän vuoksi asemalta tulisi järjestää hyvä turvallinen yhteys linja-autopysäkeille sekä etelään että pohjoiseen suuntautuvalle joukkoliikenteelle. Tämä edellyttää miellyttäviä odotustiloja ja hyviä, katettuja jalankulkuyhteyksiä.

Kohteesta olisi aiheellista järjestää yleinen arkkitehtikilpailu kaksivaiheisena. Ensimmäinen vaihe käsittäisi ideakilpailuvaiheen, jota seuraisi jatkokilpailuvaihe keskittyen hiomaan varsinaista toiminnallisuutta ja arkkitehtuuria.

Juha Polvinen, arkkitehti SAFA

Voit lähettää sivujen tekijöille Oiko Ry sähköpostina palautetta.


[Etusivu]    [Artikkelit]    [Kuvastot]    [Linkit]

Tämä kirjoitus on julkaistu Uusi Lahti lehdessä 11.01.2004.