PALJONKO HYÖDYN TYÖMATKAVÄHENNYKSESTÄ?

Taloustaito,Ulla Simola 16.08.2004



[Etusivu]   [Artikkelit]   [Kuvastot]   [Linkit

  TYÖMATKAVÄHENNYS

* Kodin ja työpaikan välisistä päivittäisistä matkoista voi tehdä verovähennyksen halvimman kulkuneuvon taksan (eli yleensä bussin tai junan kuukausi- tai sarjalipun) mukaan.

* Oman auton käyttö hyväksytään, jos julkista kulkuneuvoa ei voi käyttää (esim. yöllä). Julkisen liikenteen käyttömahdollisuudet riippuvat mm. odotusajoista sekä siitä, miten pitkä kävelymatka on pysäkille. Jos oman auton käyttö hyväksytään, siitä voi vähentää 21 senttiä kilometriltä.

* Vähennyskelpoisten matkakulujen yläraja 4700 euroa vuodessa ja omavastuu 500 euroa. Täyden vähennyksen siis saat, jos matkakulusi ovat 5200 euroa vuodessa.

* Jos olet ollut osan vuodesta työttömänä, omavastuuta pienennetään 45 eurolla jokaiselta täydeltä korvauskuukaudelta. Omavastuu on kuitenkin vähintään 90 euroa.

  PALJONKO HYÖDYN TYÖMATKAVÄHENNYKSESTÄ?

  Verotuksen työmatkavähennyksen vaikutus riippuu sekä tulojen että matkakulujen suuruudesta. Omavastuun ylittävät matkakulut vähennetään tulosta, jolloin verotettava tulo – ja maksettava tulovero – pienenee. Jos vuotuiset matkakulut jäävät alle 500 euron omavastuurajan, ei vähennystä saa lainkaan.

  Allaoleva taulukko kuvaa työmatkavähennyksen vaikutusta kahdelle esimerkkihenkilölle, joista toinen ansaitsee bruttona 1 500 euroa kuussa ja toinen 4 000 euroa kuussa. Kummallekin on laskettu matkakulut kolmen eri vaihtoehdon mukaan:


  Maija käy Keravalta ...

 Taulukko kertoo, että esimerkiksi 1 500 euroa kuussa ansaitseva Maija, joka käy Keravalta junalla töissä Helsingissä, maksaa junalipuistaan 1056 euroa vuodessa. Työmatkavähennyksen ansiosta hänen verotuksensa kevenee 205 eurolla vuodessa eli noin 19 prosentilla lippujen hinnasta. Junalipuista jää hänen maksettavakseen lopulta 851 euroa. Jos vähennystä ei olisi, Maijan pitäisi saada bruttopalkkaansa noin 340 euron (parin prosentin) vuosikorotus, jotta hänen käteen jäävä palkkansa olisi näiden samojen matkakulujen jälkeen yhtä suuri kuin nyt vähennyksen saatuaan.

.... Matti Pendelöi Hämeenlinnasta

 Matti ansaitsee 4 000 euroa kuussa ja pendelöi Hämeenlinnasta töihin Helsinkiin. Pikajunaliput ("siniset" junat) maksavat 2778 euroa vuodessa. Hän hyötyy työmatkavähennyksestä 1111 euron verran vuodessa eli noin 40 prosenttia lippujen hinnasta. Vähennyksen jälkeen lipuista jää hänen maksettavakseen 1667 euroa vuodessa.

 Jos vähennystä ei olisi, Matin tulisi saada bruttovuosipalkkaansa peräti 2 290 euron eli noin 4,5 prosentin korotus, jotta hänelle jäisi näillä samoilla matkakuluilla palkasta käteen saman verran kuin nyt verovähennyksen jälkeen.


Veronmaksajain Keskuliitto ry


Koska suurituloisen veroprosentti on suurempi kuin pienituloisen, suurituloinen hyötyy matkavähennyksestäkin suhteessa enemmän kuin pienituloinen.

Omavastuu puolestaan vaikuttaa siihen, että pienemmillä matkakuluilla vähennyksestä saatava hyöty on suhteellisesti pienempi kuin suurilla matkakuluilla – vähennystähän saa vasta 500 euron omavastuun ylittävistä matkakustannuksista.
Taulukon esimerkit  työmatkavähennyksen hyödystä ovat arvioluonteisia, sillä vähennystä ei  läheskään aina saa todellisten matkakulujen mukaan. Esimerkiksi pendelöinti pelkästään halvimman lipun junissa ei monille ole käytännössä mahdollista.

Ulla Simola, Taloustaito, Veronmaksajain Keskusliittory:n  jäsenlehti


Taloustaito lehti

Lue myös artikkeli:  Mitä  maksaa tyomatkan_kilometri?  Työmatkakulujen verovähennystä haluttaisiin yksinkertaistaa. Jos muutoksia tulee, ne koskevat satojatuhansia ihmisiä – osa voittaa, osa häviää.

A) Matkakulut ovat 773 euroa/v (esim. pääkaup.seudun seutulippu 30 pv 70,30 €)                       

B) Matkakulut ovat 1 056 euroa/v (esim. junamatka Kerava-Helsinki, 30 pv-lippu 96 €)              

C) Matkakulut ovat 2 778 euroa/v (esim. junamatka Hämeenlinna-Helsinki, 30 pv-lippu 252,50 €)

Palkka
Vuotuiset matkakulut
Matkakulu- vähennyksen ”veroetu”
Osuus matkakuluista, jonka saa takaisin
Käteen jäävä palkka verojen ja matkakulujen jälkeen
18750 €/v  (1 500 €/kk)
A)    773 €    100 €/v
13 %
13 551 €/v

B) 1 056 €    205 €/v
19 %
13 373 €/v

C) 2 778 €    837 €/v
30 %
12 284 €/v
50 000 €/v  (4 000 €/kk)
A)    773 €    134 €/v
17 %
29 845 €/v

B) 1 056 €    271 €/v
26 %
29 699 €/v

C) 2 778 € 1 111 €/v
40 %
28 818 €/v

Voit lähettää tekstin tekijöille Veromaksajain Keskusliitto ry sähköpostina palautetta.


[Etusivu]   [Artikkelit]   [Kuvastot]   [Linkit]

Tämä kirjoitus on julkaistu Veronmaksajain Keskusliitto ry:n jäsenlehdessä Taloustaito 16.08.2004